perjantai 14. elokuuta 2015

Tulihan se kesäkin sieltä

Edellisestä tekstistä onkon vierähtänyt tovi jos toinenkin. Syynä tähän on ollut puhtaasti kauniit kesäsäät. Ei ole ollut motivaatiota istua sisällä koneen äärellä.
Aikani olen käyttänyt aika tehokkaasti pihalla. Ollaan lököilty viltillä (tai siis minä lököilin ja neiti viipotti viimimarjapuskaan koirien kanssa), läträtty kahluualtaassa, poimittu marjoja, valettu portteja ja reissattu.
Portit valettu, mutta pariin päivään ei saanut avata.
Tänään leikattiin nippusiteet pois ja ajettiin autot pihaan.

Tein pidennetyn viikonloppureissun Kymenlaaksoon. Tyttö jäi isänsä kanssa kotiin, joten sain kokonaista kolme (!) täyttä päivää ja kaksi puolikasta huolehtia vain omista syömisistäni, nukkumisistani ja vessakäynneistäni. Kamerankin jätin kotiin. Voin sanoa että melkoinen touhuleiri oli, mutta vain positiivisella tavalla. Paljon aikaa vietettiin kierrellen pihan ja peltojen reunoja vattuja ja herukoiota poimimassa. Isona projektina vietettiin yksi päivä lähes kokonaan raivaten pusikkoa. Oli muuten ihanaa viettää päivä ulkona ja tehdä jotain isompaa projektia niin että itsekin pystyi osallistumaan 100% ja ilman turhia keskeytyksiä.
Näiden hommien vastapainona saunottiin joka ilta ja yhtenä iltana saatiin jopa savusauna. Uimassa kävin joka aamu ennen aamupalaa ja takaisin tullessa saattoi tehdä mutkan marjapuskiin hakemaan aamiaiseen vähän lisää. Uimassa käytiin myös päivällä ja tietysti illalla saunasta. Veden lämpötila keikkui siinä 21-23C tietämillä. Tyynenä yönä käytiin jopa yösoudulla, mitä en ole tehnyt vuosiin. Tämä oli nyt se kesä mitä on odotettu ja kaivattu ja osasin ottaa siitä kaiken irti.
Kotiin tulin ihan sääskien ja paarmojen pommittamana, risujen ja vattupuskien raapimana, iho auringosta punoittaen (en sentään onneksi ihan palanut), varpaat kestomustana paljain jaloin kävelystä(kenkiä käytin vain silloin kun oli pakko) ja mieli virkistyneenä.

Nyt eilen ja tänään onkin ilmassa ollut jo selvästi syksyä. Tuuli on viileä ja aamulla ilma on jo vähän kirpsakka. Vaikka kesä oli mitä oli niin viimeisillä voimillaan se antoi sellaisen tehobuustin juuri oikealla hetkellä että sen voimalla jaksaa varmasti jonnekin joulun tienoille. Oikeastaan vähän jo odotankin sitä kun maa on kuurassa, aamut kuulaita ja ilmassa taas syksyn tuoksu.
Pirjassa jo isot omenan raakileet.






Pellot ovat muuttaneet väriä.

Kärryn orvokit leikkasin matalaksi kun alkoivat hänksättää joka suuntaan, mutta on siellä silti vähän väriä.
Viime vuotinen ruiskukkakin on näköjään päässyt puskemaan pintaan.

Tunnistaako joku kukkien lajia?
Ps. Löysin tänään lopulta askelmittarini, jonka lapsi oli kuskannut työhuoneen nurkassa olevaan rojukasaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti