Meillä on sellainen etupiha että siihen ei suora tuuli osu kuin oikeastaan yhdestä suunnasta (olisiko jostain idän tai koilisen suunasta?) kapeasta rakosesta. Olen tainnut yhden kerran olla kotona niin että on tuullut suoraan sieltä. Toki nuo myräkät mitä tässä on viimeaikoinakin puhkunut tulevat myös etupihaan, mutta ne nyt ovat asia erikseen.
Rivitalon pihassa naapurien ihmeteltäväksi. |
No joo, oikeasti laitoin kolme viidestä verkosta jo syyskuussa, mutta sitten iski väsy. Lasta on nykyään hyvä syyttää. Pikkulasten äidit eivät yleensä koskaan saa tarpeeksi unta. Mutta onhan tässä ollut päiviä ja viikkoja aikaa. No ei vaan ole tullut tehtyä. Mutta tänäänpä repäisin ja laitoin verkot. Ai että tuli hyvä mieli kun sai taas aikaan jotain näinkin suurta.
Siinä hommassa lapaset kuitenkin kastuivat jo sen verran että jätin lumiukot odottamaan toista aikaa.
Kunhan lapsi kasvaa niin sitten pääsen oikeasti taas kunnolla tekemään lumijuttuja. Voidaan yhdessä tehdä lumiukkoja ja hevosia tai lumillinnoja ja liukumäkiä! Voi että! Ensi talvea odotellessa.
Olen muuten huomannut että lumiukkoja tehdessä on melkein pakko käyttää rukkasia. Niin lämpimät kuin ne ovatkin pluskeleillä niin lapaset kastuvat hetkessä. Toki villa lämmittää märkänäkin, mutta kun lapaseen imeytynyt vesi on kuitenkin kylmää ja epämukavaa. Myös polvien kasvuminen kannattaa ainakin tiedostaa housuja valitessa. Yleensä kun pyörittelee pienempiä palloja on selkäystävällisempää edetä polvillaan. Samaten osa viimeistelystä tapahtuu aika matalalla. Toki nämä hommat voi myös delegoida lapsille jos on sopivan ikäisiä.
Äidin ja veljen kanssa yhteistyössä tehty. Tällä oli nimikin, mutta en enää muista mikä se oli. |
Luontohavaintona linnut syövät n. puolitoista lintulaudallista siemeniä päivässä. Pakkasella enemmän ja suojalla vähän vähemmän.
(Kuvissa lumiukkoja vuosien varrelta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti