Tintti lauloi sydämensäkyllyydestä. |
Eilen näin ensimmäistä kertaa täällä korppeja. Olin iloisesti yllättynyt, sillä pidän korpeista. Älykkäitä ja komeita lintuja. Kaksi yksilöä lensi yli pihan raakottaen.
Pienestä flunsaisuudesta huolimatta pakkasin tytön lämpöisesti vaunuihin ja lähdin lampsimaan. Paitsi että oma pää kaipasi ulkoilua tyttö nukkuu paremmin vaunuissa. Niissä saa päätyäkin nostettua helposti ylemmäs.
Tuskin raitis ilma pahaa tekee kunhan pitää lapsen lämpöisenä.
Kamera kulki taas matkassa mukana ja napsin kuvia tinteistä jotka sirpattivat kuusikossa kuin viimeistä päivää. Ihana lintujen liverrys ja kilpalaulanta. Muita bongattuja lajeja oli käpytikka, kaksi varista, kaksi joutsenta, pari harakkaa (tai sama useampaan kertaan) ja joukko tunnistamattomia pikkulintuja. Kameraan kertyi tuolla reilun tunnin reissulla tasan 80 kuvaa. Eipä olisi ennenvanhaan näin huolettomasti uskallettu räpsiä. Tuohon kuvamäärään olisi jo tarvittu aika monta rullaa filmiä.
Sen opin kantapään kautta että aina kuvatessa pitää ottaa aurinkolasit pois päästä. Muuten on valotus poikkeuksetta pielessä. Sekä sen minkä olen joskus aikaisemmin jo huomannut että vaikka automaattiasetuksilla on helpompi kuvata niin jos kohde odottaa aloillaan niin kannattaa käyttää vähän aikaa ja vaivaa ja säätää manuaalilla. Ainakin tuossa valossa manuaali antoi PALJON parempia kuvia.
Ehdin saada vain tämän yhden kuvan. |
Joutsenista en ehtinyt saada kovin hyvää kuvaa. |
Se joku ihmeellinen veto sähkölinjojen kuvaamiseen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti