Olipas ihana päivä. +4C ja aurinko paistoi. Töiden puitteissa minut
heivattiin suksille ensimmäistä kertaa vuosiin ja ihan yllätyin miten
kiva on mennä rauhallista tahtia lasten perässä, kuunnella kun
talitintti sanoo
ti ti tyy ti tyy ti tyy ja haistella sulavasta lumesta kostean ilman keväistä tuoksua (HELMIKUUSSA!). Voisin melkein uskaltaa sanoa että ala-asteen liikuntatunneilta saatu hiihtoinho alkaa ehkä pikkuhiljaa todella rapista pois ja alan ymmärtää tuon lajin viehätyksen.
Viikko
sitten oli ihan toisenlainen keli. Pakkasta oli parikymmentä astetta ja
kun viikolla oli kaksi vapaapäivää niin toisena niistä päätin lähteä
kamera kaulassa koluamaan omaa tonttia lapsen kanssa. Kummasti tämäkin
talvi vaan on hurahtanut töitä tehdessä enkä ole ehtinyt ihastelemaan
kaunista vuodenaikaa vaikka joka päivä ulkoilen töissäkin.
