lauantai 27. elokuuta 2016

Tuulee

Melkein +22, mutta ihan mieletön tuuli. Kuljettelee taas lapsen kottikärryjä pitkin pihaa ja jytyyttää taloa oikein kunnolla. Hieno ilma muuten kyllä.
Piha haravoitiin toissapäivänä...

tiistai 16. elokuuta 2016

Laavuyö

Eilen oli aika kaunis päivä ja lupailtiin että tänä aamunakaan ei pitäisi sataa. Päätettiin siis viimeinkin toteuttaa jo pari vuotta suunnitelmissa ollut yö omalla laavulla.
Se on siitä mukavaa retkeilyä että kaikki tarvittava on helposti saavutettavissa eikä tuota suuria vaikeuksia tuoda vähän luksusta retkeilyyn kunnon patjoilla ja untuvapeitoilla. Yksi iso bonus oli päästä tarvittaessa juoksemaan ihan sisävessaan. Sen verran matkaa että yöpissit hoitaa mieluummin puskassa, mutta illalla tai isomman hädän tullen vessa on kumminkin saavutettavissa.

Lapsi nukkui omassa retkisängyssään (Deryan Peuter Luxe), jonka saa suljettua niin ettei sänkyyn pääse ötökät kiusaamaan. Ostettiin tuo sänky muistaakseni noin vuosi sitten kun vanhasta sängystä hajosi mekanismi. Olisi se ollut vielä ihan käyttökuntoinen, vaikkakin vähän kallellaa, mutta haluttiin muutenkin ostaa kevyt ja helppo matkasänky ja sitä tuo oikeasti on. Plussana vielä tuo ulkona nukkumisen mahdollisuus.
Lähiömutsilta löysin vinkin että lapsi voi nukkua talvihaalarissaan. Hän on tosin ilmeisesti käyttänyt sitä pienempien lasten kanssa, mutta meidän neiti ei suostu nukkumaan makuupussissa, joten otyettiin tämä keino testiin. Hyvin meni yö eikä lapsi ollut yhtään vilpoinen. Pikemminkin ehkä jopa liian lämmin. Kun yöllä oli villasukka lähtenyt jalasta (ties miten kauan aikaa ennen kuin huomasin) niin jalka oli ihan kuuma.
Ennen yöpymistä rakennettiin laavuun vielä vähän matkaa seiniä sivulle. Helpottaa laavun käyttöä ja suojaa ehkä hiukan tuulelta ja sateelta. Ne pitäisi vielä öljytä sään kestävämmiksi.

Minä puolestani otin käyttöön taitettavan patjan, ohuen makuupussin ja untuvapeiton. Makuupussi oli lähinnä jos peitto lähtee päältä sekä lakanan korvikkeena.
Mies nukkui riippumatossa hyttyssuojan ja laavukankaan kanssa.
Minkäänlaisia hyttyssuojia ei kuitenkaan olisi tarvittu, sillä yhtään inisevää ei bongattu koko illan tai yön aikana. Oli siis minulta oikea päätös jättää virittelemättä hankala hyttysverkko laavuun. Suunnitelmissa olisi kumminkin toteuttaa jonkunlainen kattoon kiinnitettävä hyttysverkkosysteemi tuonne laavulle.






Laavuyöhön kuului iltapala laavulla. Tietysti on mukavampi myös viettää laavulla hetki aikaa ennen kuin painuu pehkuihin. Ruokalistalla oli muurikkalettuja vadelmilla täydennetyn mansikkasoseen kanssa. Vesi tuotiin kannettavassa ämpärissä ja siitä saatiin niin juomavesi kuin hampaidenpesuvesikin. Tarvittaessa se olisi toiminut myös sammutusvetenä jos tuli olisi päässyt hyppäämään padastaan pois.
Viriteltiin iltasella vielä minun sadeviittani laavun pellonpuoleiseen päähän sadesuojaksi, sillä yöksi oli luvattu jonkun verran sadetta.

Valittiin varmasti oikea yö tälle retkelle. Ilta oli mitä kaunein. Aurinko paistoi ja lämmitti. Kun alettiin kantaa tavaraa laavulle oli varjossa +17C. Kun pellon reunasta kaadettiin talvella puskaa ja puuta pois (ei meidän toimesta) niin nyt ilta-aurinko pääsee juuri sopivasti paistamaan laavulle. Siinä oli mukava paistella lettuja miehen vasta rasvaamalla muurikalla. Yhtään ei yrittänytkään tarttua kiinni. Tyttö oli saanut laittaa suolan taikinaan ja täytyy sanoa että oli ehkä parhaiten suolatut letut mitä olen ikinä syönyt. Usein letuissa on minun makuuni liikaa suolaa, mutta kun itse suolaan niin laitan aina varovaisuuttani liian vähän.
Lettujen jälkeen pestiin hampaat ja laitoin tytön nukkumaan. Vaikka neiti kävikin ylikierroksilla niin sammui silti kuin saunalyhty kun lakkasin kiinnittämästä pyörimiseen ja pelleilyyn huomiota. Saatiin juoda miehen kanssa iltateet termarista katsellen kun ilta hämärtyi. Auringon laskettua ilma alkoi nopeasti viiletä ja se houkuttelikin kaivautumaan kohtalaisen aikaisin lämpimään peiton alle.
Oli hienoa maata untuvapeitto nenää myöten vedettynä ja katsella kun tuli valaisi lähimpiä puunrunkoja. Oikein tunnelmallista.

Ainut miinus oli se että koirat hermoilivat alkuyöstä jokaista rapsahdusta. Pellon laidassa liikkui joku eläin ja sitä piti murista ja haukkua, mutta onneksi mokomat rauhoittuivat aikanaan.
No oli siellä toinenkin pieni miinus. Laavu viettää ulospäin. En ole huomannut sitä aikaisemmin, mutta nyt kun nukuin siellä niin se oli selvästi kalteva. Joka tapauksessa etureunaan pitäisi lisätä yksi tukipylväs jossain vaiheessa niin ehkä laavua voi samalla kokeilla pönkätä vähän suorempaan. Mutta kyllä se noinkin kelpasi. Yllättävän hyvät unet laavussa sai. Ottaen huomioon että olen aina vähän huono nukkumaan vieraissa paikoissa. Heräilin yöllä koirien ääniin, sateen alkuun, siihen kun toinen koira oli kiertänyt hihnansa niin ettei päässyt sateensuojaan ja aamulla siihen kun oli liian valoisaa. Tästä huolimatta sain silti nukuttua useita tunteja ihan hyvän tuntuista unta.


Aamu oli aika kostea ja vilakka. Tässä kohtaa olisi ollut hienoa jos majapaikka olisi ollut kauempana. Olisin voinut laittaa aamulla tulet pataan kun odottelin muiden heräämistä. Nyt en viitsinyt kun tiesin kaikkien (minä mukaan lukien) tahtovan siirtyä sisätiloihin kunhan saadaan herättyä ja leiri purettua. Kaivauduin sitten vielä peiton alle ja nukahdinkin tunniksi, kunnes laavuun tullut koira ja siihen herännyt tyttö herättivät.
Kyllä oli hauskaa ja ihan varmasti tullaan yöpymään jatkossakin tuolla. Laavu on tähän asti ollut aika vähällä käytöllä, mutta suurilla suunnitelmilla. Ehkä tästä alkaa nyt todellinen käyttö. Ehkä jopa joskus uskaltaudun toteuttamaan haaveni yöpymisestä ulkona talviaikaan.


perjantai 12. elokuuta 2016

Verlassa

Ilmassa on jo kovasti syksyn tuntu. Lämpötila pysyttelee hyvin tukevasti alle 20 asteen läpi päivän ja tuuli ei ole kovin lämmin. Silti vielä tarkenee seisoskella T-paidassa auringossa poimimassa viinimarjoja.

Viimepäiväiset kovat tuulet ovat repineet ouista lehtiä niin että pihakin näyttää aika roskaiselta ja se on yksi tekijä lisää syksyiseen tunnelmaan.

Taisi olla tähän asti viimisiä lämpimiä päiviä kun kävimme Verlan-aika tapahtumassa Verlan pahvitehtaalla. Hieno keskiaikatapahtuma musiikkiesityksineen, tansseineen, turnajaisineen ja myyntikojuineen. Ostin sieltä jo vähän aikaa himoitsemani lehmänsarvesta tehdyn torven ja alan jopa päästä vähän jyvälle sen soittamisen saloista.
Suurin harmi olivat kiukkuiset ampiaiset joita oli joka paikassa. Tunkivat lettuihin, pullaan, korvaan ja hyvä ettei varpaiden väliinkin.


Rehellisyyden nimissä on sanottava että vaikka tapahtuma oli oikeasti tosi hieno ja viihdyin ja nautin niin ei se silti mitään tajunnan räjäyttävää ollut. Eniten nautin kun pääsin tanssahtelemaan yhden keskiaikatanssin. Tosin tyttö selkärepussa oli aika hikistä puuhaa, mutta olen löytänyt selvästi itselleni sopivia tansseja. En kaipaa paritansseja tai sellaisia tansseja joissa ollaan tosi lähellä paria. Rivitanssit ja piiritanssit sopivat minulle parhaiten ja nautin niistä. Kojujen valikoima oli vähän laajempi ja parempi mihin olen tottunut, mutta myös samalla melko perus kamaa. Paljon käsitöitä, hiottuja kiviä, puisia leikkiaseita, keskiaikapukuja yms.
Rohanin tallien turnajaiset oli kyllä hieno. En ole ennen päässyt näkemään ja ensikertalaisena kyllä tykkäsin tosi paljon. Jotkut tutut jotka kiertävät paljon keskiaikamarkkinoita ovat sanoneet että se on nähty jo vähän liian monta kertaa. Oli se silti hieno.

Verlassa voi päästä käymään markkinatapahtumien ulkopuolellakin. Siellä järjestetään opastettuja kierroksia vanhaan pahvitehtaaseen. Siitä on vuosia kun olen tuolla kierroksella käynyt, mutta muistan että ainakin silloin se oli hurjan mielenkiintoinen ja käymisen arvoinen juttu.
Sitäpaitsi, onhan Verla kuitenkin Unescon maailmanperintökohde.

(Kuvat otti mieheni.)

perjantai 5. elokuuta 2016

+24C ja puolipilvistä. Tähän asti on ollut oikein kaunis sää, mutta nyt alkoi sataa. Ei tunnu että se ainakaan vielä viilentäisi ilmaa.

Minä kyllä kaipaisin vielä elokuulle kunnon hellejaksoa ja ukkosta, mutta saas nähdä. Vuoden ensimmäinen kunnon ukkonen oli keskiviikkona. Sekin vain jytyytteli parin kilometrin päässä. Yhden välähdyksen bongasin.

Niin joo ja valitettavasti blogiin ei saa nyt uusia kuvia ennen kuin saan heitettyä jonnekin ulkoavaruuden äärilaidoille tämän Windows 10 mukana tulleen paskan kuvienlatausohjelman, joka tahtoo purkaa koko kameran sisällön kerralla (minä tyhjennän yleensä kameran 2-4 latauskerran välein ja tällä systeemillä tulee aika paljon kuvia useaan kertaan) ja tahtoo väkisin "korjata" kuvien valotuksen päin takamusta.

torstai 4. elokuuta 2016

Hippaloilla!

Elokuu on joutunut jo neljänteen päiväänsä ennen kuin palailen taas blogin pariin, mutta täytyy sanoa että intoa ja aiheita on tullut pään täydeltä. katsotaan nyt mitkä kaikki ajan kanssa tulen käymään läpi ja mitkä vain unohtuvat.

Lämpötila on tällä hetkellä karvan vaille +17C ja vettä sataa tasaisen rauhallisesti. Sen oloinen sade että se aikoo pysytellä tässä ja sadella useita tunteja.

Onneksi aamupäivästä oli vähän poutaisempaa. Käytiin nimittäin pikkuneidin kanssa Hämeenlinnan Hippaloilla. Hippalot on lasten festaritapahtuma Hämeenlinnan Verkatehtaalla nyt tänä viikonloppuna. Tänään on/oli tapahtuman ensimmäinen päivä ja valitettavasti sää ei nyt oikein suosi. Toisaalta tapahtuman teemana on tänä vuonna vesi ja sitähän nyt sitten riittää.
Ainakin vielä aamupäivästä tuntui että väkeä oli liikkeellä melko maltillisesti. Me tähtäsimme heti kymmeneksi kun tapahtuma alkoi, sillä olin varannut meille liput Santeri sammakon seikkailut -musiikkiteatteriin. Esitys on suunnattu perheen pienimmille ja esiintyjä otti mukavasti panoita huomioon. Myös meidän neiti ujostus hymyili ja oli ihan onnellisena mukana taputtamassa, heilumassa ja tömistämässä. Esiintyjä oli niin mainio että tempauduin itsekin mukaan ihan täysillä vaikka esitys oli taaperoille suunnattu. ihan mahtavaa! Ja näytöksiä on vielä myöhemmin tulossa lisää. Eli jos lippuja vaan riittää niin tämä on vielä mahdollisuus nähdä. Olin ilmeisesti katsonut väärin ja ainoat esitykset olivat valitettavasti tänään.

Toinen hitti oli pihalle kipattu iso kasa hiekkaa ja vesialtaat. Oli ämpäreitä, lappareita, mopoja ja rekkoja. Siellä lapset valloittivat hiekkakasaa ja lappasivat vettä astiasta toiseen. Ihan mahtava ja niin yksinkertainen juttu. Vieressä oli säkkituoleja löhöilyä varten.

Meidän neiti on vielä sen verran pieni että työpajat saivat jäädä ja en onnistunut mistään bongaamaansitä katuliitupajaa joka olisi varmasti ollut meille sopiva, mutta ehkä se oli sään takia peruttu? Onneksi kirjastoautossa oli korvaavaa toimintaa kun sai kiivetä jännään isoon bussiin ja siellä oli meille ihan uusia kirjoja.

Hippaloille kannattaa ostaa liput työpajoihin ja esityksiin jo etukäteen. Monet pajat ilmoitettiin jo eilen loppuunmyydyiksi.
Joka tapauksessa kannattaa poiketa jos on aikaa ja tekemisen puutetta.