Näytetään tekstit, joissa on tunniste Toukokuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Toukokuu. Näytä kaikki tekstit

torstai 1. kesäkuuta 2017

Johan oli säitä tänään

Johan on ollut sääpäivä. Aamulla paistoi kauniisti aurinko vaikka plusasteita oli mittarissa vai viisi. Sitten jossain vaiheessa aamupäivää ihan yhtäkkiä kuului ihan hirveä humahdus kun tuuli pyyhkäisi yli ja sem perässä tuli kaatosade jota jatkui korkeintaan 10 min, minkä jälkeen aurinko taas paistoi kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Jonkun ajan päästä tuli yoinen samanmoinen, mutta vähän vähemmän dramaattinen puuska sateineen. Iltapäivällä sitten alkoi hirveä humina ja kun katsoin ulos niin rakeita tuli taivaan täydeltä keskeyttäen rastaiden lemmenpuuhat. minusta näytti että naaraalta meni halut kokonaan tuon kuuron aikana kun meni vaan karkuun. Ehkä kaksi-kolme minuuttia sejatkui ja sitten tuli ihan seesteinen hetki. Se oli kuitenkin vain hengenveto ennen kahta rankempaa raekuuroa. Loppupäivän on ohi kulkenut useita tuulen perässä tulevia sadekuuroja. Osa heikompia ja osa voimakkaampia.

Toissayönä taas satoi 12ml vettä. Tuo sade tuli tarpeeseen. Lumisateiden loputtua ei vettä oltukaan saatu ja maa alkoi olla vähän kuivaa ja siitepölyä alkoi olla vähän liikaa joka paikassa. Sade oli kyllä hyvin tervetullut. Nyt joutaisikin tulla taas vaikka helle (mutta tuskinpa se tähän hätään tänne joutaa).

tiistai 30. toukokuuta 2017

Puutarhaostoksilla

Käytettiin viikonlopun lämpö hyödyksi ja käytiin lopulta puutarhaostoksilla ja kylvettiin ja istutettiin sormet mullassa.
Sunnuntaina aamu oli vielä niin kylmä että herneitä kylvettiin keväthaalari päällä, mutta iltapäivästä tarkeni kevyesti hihattomassa ja paljain varpain.
Tyttö sai syntymäpäivälahjaksi herneitä ja retiisiä, jotka kylvettiin viikonloppuna.
Nämä ruukut vaeltavat aina paikasta toiseen. Kaksi samanlaista. Viime kesänä toinen oli parvekkeella ja toinen portinpielessä. Nyt ovat vierekkäin (mutta kaukana toisistaan) nurmikon rajalla.


Orvokkikärry

En taas vaihteeksi muista nimeltä muita kasveja kuin Hopeaputous. Mutta tuossa korkeassa on todella kauniin sävyiset vaaleansiniset kukat (näkyy ylemmässä kuvassa)

Olen pitkään haaveillut pienestä suihkulähteestä tai purosta joka saisi lorista korvan iloksi. Nyt tuli heröteostoksena napattua mukaan suihkulähde sammakolla. Oli niin edullinen etten voinut vastustaa. Tosin aika äkkiä sammakko saikin jäädä pois kun huomasin että on paljon nätimpi ilman. Olisi ehkä kannattanut ostaa pelkkä pumppu.


Tomaatteja ostin aika montaa erilaista. En ole ihan varma tuliko kahta samaa otettua. Ne odottelevat että saadaan parvekkeen muovinen kasvihuone pystyyn. Kasvihuonetta oli kaupassa, mutta sen vaatimaa lavakaulusta ei. Muuten voisin pystyttää kasvihuoneen jo valmiiksi, mutta pelkään että ilman kaulusta tuuli vie sen mennessään.

Kesäkurpitsaa otin vihreitä sekä keltaisi. Kokeillaan kasvavatko ne meidän perunamaassa paremmin kuin perunat. 

torstai 25. toukokuuta 2017

Tulihan se kevät sieltä



Kun lämpimät lopulta saapuivat niin kevät on räjähtänyt ihan käsistä. Jos joku päivä vielä tulisi vähän vettä niin kohta saisi tehdä vihtoja. Ensimmäinen ruohonleikkuu suoritettiin viikko sitten.
Ihan kunnon helteisiä päiviä on ollut vain yksi, ehkä kaksi, mutta päivälämpötilat ovat silti pyörineet viikon verran siinä parinkymmenen asteen tuntumassa.

Minulta loppui nyt pitkä keikkaputki ja kun pikkuhiljaa alan taas laskeutua henkisestikin kotiin niin huomaan että jälleen kerran kevään kaikki kasvatustyöt ovat jääneet hoitamatta. Yhtään tainta en ole laittanut tulemaan ja joudun siis ostamaan valmiina kaiken. Tomaattia, kesäkurpitsaa ja auringonkukkia.
Herneet laitan tänään likoamaan ja kylvetään ne taas parvekelaatikoihin. Lapsi sai syntymäpäivälahjaksi retiisin siemeniä, joten retiisiä on myös tämän kesän kasvatuslistalla. Ja mikäpä sen helpompi kasvatettava :) Muistan itsekin kuinka lapsena kylvin omia retiisejä ja vaikka retiisi on aika kirkerä niin niitä syötiin kun olivat ihan itse kasvatettuja. Laitetaan perinteet kiertoon.

Tällä viikolla laitettiin jo takapihan riipputuoli paikoilleen ja ollaan lapsen kanssa annettu jalkapohjien maistaa auringon lämmittämää hiekkaa. Minulla on multaa kynsien alla ja mieli virkeä. Ihan saa ihmetellä miten lämpötilan nousu onkin saanut minut ihan toisenlaiseen vireeseen. Nautin kun saa kukkapenkin ohi kävellessään kitkeä muutaman vuodenputken ja ollaan levitelty uutta multaa kasveille. Uusia kukkapenkkejä tai kasvimaita ei tänä kesänä perusteta. Yritetään ottaa vähän kevyenpi kesä niiden suhteen. Minulla on tuolla vatsassa ihan oma kasvatusprojekti menossa ja vaikka pystynkin kantamaan vettä kasveille ja periaatteessa saan multasäkitkin liikkumaan ilman suurempia tuskia niin kyllähän se on jo hyvä alkaa ottaa vähän rauhallisemmin.
Nokkoset ovat jo ihan kerättävässä kunnossa.

Tänä keväänä oli tarkoitus panostaa tuohon meidän pieneen metsikköömme ja raivata sitä, mutta työkiireiden ja erilaisten reissujen takia se on jäänyt kokonaan. En ole pariin viikkoon edes käynyt laavulla katsomassa mikä siellä on meininki. Luultavasti alue on kielojen valloittama.
Pihan kielot ovat puskeneet itsensä maasta viikon aikana.

Kesän isoin istutusprojekti olkoon se että siirrettiin pala tuoksuvatusta alapihalta yläpihalle aidan viereen kasvamaan
näköesteeksi tielle ja naapurin pihaan. Ja onhan se kauniskatsella tiellä liikkujillekin.
Meillä kun aidan vierus on tupannut olemaan vähän ankea.

Toivotaan että puska viihtyy tuossakin vaikka on vähän
varjoisampi paikka (vaikka ei kuvasta uskoisi).



Sinililjojen kukinta alkaa olla loppusuoralla.

Pirjassa on jo hyvän kokoiset nuput.


sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Ensimmäinen lämmin päivä


Eilen kerättiin salaattiaineksia pihalta. Horsmaa, ruohosipulia ja voikukanlehtiä.
Vielä viime viikolla kuljin koko viikon töissä toppatakissa. Ei olisi voinut kuvitellakaan menevänsä ilman. Viikonloppu toi kuitenkin taas pienen lupauksen siitä että ehkä se kesä jossain vaiheessa todella tulee. Viereinen pelto kynnettiin viikolla ja nyt viikonloppuna traktori on ajellut edestakaisin pellolla erilaisten koneiden kanssa. Kiire taitaa olla toukotöilläkin.
Oli kiva ulkoilla ilman takkia ja ulkohousuja.
Tänään mittari näytti korkeimmillaan melkein +19C. Vielä ei ihan T-paidassa uskaltanut liikkua kun tuulessa oli edelleen aavistus keväistä viileyttä, mutta kylmä se ei silti missään tapauksessa ollut.
Ollaan oltu melkein koko päivä ulkona. Puunattu autoa oikein perusteellisesti, siivottu vähän terassia siihen kuntoon että saatiin syödä vuoden ensimmäinen piha-ateria ja päälle nimipäivä-synttäri-äitienpäiväkakkua. Saunan jälkeen istuin hetken pihakeinussa kuuntelemassa lintujen laulua, rastaiden kaivelua lehtikasoissa ja valitettavasti myös autojen huminaa. Huminasta huolimatta oli ihana istua siinä ihan rauhassa kun oli päivän touhunnut. Se oli rauhallinen hetki.



maanantai 30. toukokuuta 2016

Se on kesä nyt

Ilma on melkein helteinen ja kostea. Vähän trooppisen tuntuinen. Ihanaa kun on lämmintä. Jo amupäivän puolella oli yli +20C.

Luonto tuoksuu kukkasilta ja kuulostaa linnun laululta ja viimeisiltä koulupäiviltä. Koululaisten välituntiäänistä kuulee jo että he alkavat olla kesätunnelmissa. Ihanaa kun voi pitää ovia ja portteja auki. Kunhan välillä tarkistaa missä koirat menevät. Ihanaa kun aita on nyt vedetty etupihan puolelle kokonaan.

 Lepakon pönttö pitäisi rakentaa. Hyttysiä on alkanut olla aika runsaasti. Minä vähän luulen myös että terassin kulmalla jossain on linnun pesä. Siinä on käynyt sen verran kova liikenne. Joku on myös yrittänyt istua ikkunalaudalle ja epäonnistuneesta yrityksestä on jäänyt siitepölyyn kaunis kuva tuiskahtaneesta linnusta. Voi raukkaa.

Juhannusruusussa jo isot nuput.

Raparperista on kerätty pakkaseen kolme pussillista satoa ja nyt se saa minun puolestani kukkia kauniina koristuksena.
Jos vielä satoa kaipaan niin olkoon sitten vaikka vähän puisevaa.


Kurjenmiekat selvisivät hengissä, vaikka olin varma että ne kuolevat.
Lumipalloheisin vihreät kevätkukat sopivat hyvin yhteen voikukkien kanssa.

Kesäturkkikoira. Saas nähdä selvitäänkö tänä kesänä ilman hotspottia (koiran ihotulehdus).

 Ostettiin tytölle sandaalit kun hän ei näytäkään olevan ihan yhtä innoissaan paljain jaloin kävelystä kuin viime kesänä. Jostain syystä hän on inhonnut sandaalejaan, mutta tänään sain suotutelluksi laittamaan ne jalkaan. Kai muuten voisi kulkeakin Feelmaxeillaan, mutta niihin pitää aina pukea erikseen sukat ja jos tahtoo viipottaa ilman vaippaa niin sandaalit on helpompi tarvittaessa pestä.
Pirjan kukinta alkaa olla jo loppusuoralla. Punakanelissa on muutama kukka yhden oksan kärjessä. Perheomenapuu sen sijaan on täynnä kukkia.
Eilen siivottiin vähän pujoja pihasta.
Pihlaja on yksi lempipuistani ja tänä vuonna ne kukkivat ihan kohtalaisen komeasti.

 Pelkkä aurinkoinen hiekkakenttäkin voi olla kaunis katsella. Ja varsinkin mukava tuntea sen karheus ja lämpö jalkapohjissaan. Aamun varjopaikoissa on vielä viileää, mutta päivän mittaan aurinkoiset kohdat tulevat polttavan kuumaksi. Sitä on kesä.


tiistai 24. toukokuuta 2016

Lämmintä

+24C ja melko tyyntä. Pieni lempeä tuulenvire on käynyt ja vähän vilvoittanut oloa. Eilen oli oikein painostava ja kostea sää.
Minä olen onnistunut saamaan käänteiset bandakasvot kun en pysty olemaan ilman aurikolaseja enkä ole vielä älynnyt kaivaa aurinkorasvaakaan esille. Mutta ensimmäisey rusketusraidat ovat toki iloinen juttu. Ainakin minusta. Inhoan auringonottamista, mutta jos siinä muun touhun sivussa onnistuu saamaan vähän väriä kalpeaan pintaansa niin on se kiva. Ja jos noita risketusraitoja ei olisi niin mistän sen värinvaihdoksen huomaisi?
22.5.
Nyt täytyy jo ihan pahoitella pitkää blogihiljaisuutta. Selkeästi huomaa miten työt vie aikaa ja voimavaroja. Olen ollut toukokuun töissä ja tuntuu että illat vaan vilahtavat ohi. Kevään räjähtäminen täyteen vauhtiinsakin jäi jotenkin tajuamatta. vaikka joka päivä ulkoillaan töissä niin kotona ei ollut alkukuusta oikein aikaa ja jaksamista kierrellä pihaa.

 Kamerakin on ollut paljon levossa, mutta on kuitenkin muutama kuva tullut napattua. Harmillisen vähän mistään mistä todella näkisi miten kauniiksi maisema on muuttunut.
Pihaa reunustaa suojaava ja turvallisen tuntuinen lehtiverho, metsä on pusikoitunut ja jalkapohjat ovat saaneet kestoharmauden paljainjaloin tepastelusta.
Kengistä luopuminen on yksi niistä asioista joita eniten kaipaan talviaikaan. Minä olen sellainen että tuntuu että heti jos varpaat saavat vähänkin kylmää iskee kurkkukipu. Silti on kesän suurimpia iloja saada tuntea pihan karkea hiekka, auringon lämpö, hiekkalaatikon hieno ja viileä hiekka sekä kutittava sammal-/ruohomatto jalkojen alla. Jalkapohjat niin kiittävät tästä vuodenajasta.

 Omenapuu on eilen avannut kukkansa,, löysin pihasta tuomen, kirsikka kukkii ensimmäistä kertaa ikinä ja sammalleimu, sekä köynnösruusu ovat kuolleet talven aikana. Kukkapenkissä ei ole viläkään tukia enkä ole tehnyt tytön nukkekotia, mutta keinu saatiin lopulta pystyyn. Tyttö sai kaksivuotislahjaksi autonrenkaan josta väkerrettiin keinu pihalle vanhaan pyykkitelineeseen jonka korkeudesta päätellen talon entiset asukkaat olisivat voineet olla kirahveja (eivät olleet ainakaan kaupantokotilaisuudessa tavallisia ihmisiä kummempia).

Männyn siitepölyä on ilmassa nyt ihan hurjasti. Auto pölyttyy yön aikana ihan mahdottomasti ja nyt ei viitsi oikein viedä pyykkejäkään ulos. Mutta se nyt kuuluu tähän vuodenaikaan eikä muuten minua niin kovasti haittaa, mutta siitepölyä on vaan kenkku siivota pinnoilta. Kun en tietenkään voi pitää ovia näin kauniilla säällä kiinni.

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Kukkia ja muuta

Päivällinen parvekkeella.
Vielä alkuviikosta mittarin näyttäessä n. kahtakymmentä plusastetta kävi kylmä tuuli joka pakotti pitämään pitkähihaista päällä. Perjantainakin minulla oli aamupäivästä huppari kun seisoin päiväkodin pihalla. Eilen ja varsinkin tänään on lämpöä kuitenkin riittänyt. Tänään keittiön mittari nousi +25C asteeseen.





Luonto on taas räjähtänyt vihreäksi. Alkuviikosta vihreää oli kyllä jo näkyvissä, leskenlehdet loistiva ja valkovuokot saivat metsän näyttämään keijukaismetsältä. Eilen ja tänään on kuitenkin alkanut huomata miten isot lehdet tai lehden alut puissa ja pensaissa jo on. Läheinen mäki on saanut vaaleanvihreää tummien havujen rinnalle ja huomaan että kotimetsikkökin alkaa pikkuhiljaa viidakoitua vattupuskien ja villiintyneiden viinimarjojen ansiosta.

Tänään käytiin puutarhaostoksilla. Mukaan tarttui laatikollinen orvokkeja, pari unikkoa, koristemansikoita ja tomaatteja. Vielä voi tulla kylmiä öitä, mutta elän toivossa että kasvit selviäisivät niistäkin. Orvokeilla tuskin on hätää, mutta parvekkeelle laitetut tomaatit voivat tykätä vähän huonoa. Pitää ehkä hakea pakkassuoja niille jos luvataan kylmiä öitä.

Olen kuivattanut nokkosia ja keräillyt lautaselle nuoria maitohorsmia. Ketunleipä alkaa nousta maasta ja kohta saa vahtia ettei tyttö syö kieloja. Hän kun on ihastunut siitä että ulkona on kasveja ja käy mielellään yrttipenkistä hakemassa ruohosipulia. Ihan ei ole vielä hallussa tieto siitä mitä kannattaa syödä ja mitä ei.
Koirakin on jo kesäkarvassa.
Tässä vielä muutaman viikon seurantakuvat. Olen ollut taas töissä niin energia kuvien laittoon on ollut vähän kortilla. Erityisesti kahdessa viimeisessä kuvassa huomaa miten luonto on taas kerran herännyt vauhdilla kun on saanut "vähän" lämpöä.
16.4.

1.5.
8.5.