3. väittämän purku: Lapsen kanssa tulee helpommin lähdettyä ulos.

Rohkenin väittää että lapsen kanssa tulee helpommin lähdettyä ulos kuin ilman lasta. Tiesin jo väittäessäni moista että siihen sisältyy omat riskinsä. Vaatteiden pukeminen, vaatteiden riisuminen, vaatteiden kuivatus. Suurimmat huolet ja harmit liittyvät lapsen kanssa ulkoilussa ehdottomasti vaatteisiin. Meillä siis näin. Tiedän myös saman ikäisiä lapsia jotka heittävät pihalla maahan, muuttuvat jalattomiksi, vinkuviksi, nariseviksi ja huutaviksi pötkylöiksi jotka sopivalla säällä ovat vielä päästä jalkoihin mutaisia maattuaan vesilätäkössä huutamassa. Meidän ulkoilusta nauttivan lapsen kanssa lähtökohdat ovat siis olleet paljon paremmat.

No miten meillä on mennyt? Sellaisia päiviä kun ei olla ulkoiltu kuin sen verran että on avattu makuuhuoneen ikkuna tai nostettu roskapussi pihalle on mahtunut joukkoon, mutta vaikka en alkanut niitä laskemaan niin uskon että ne saisi helposti laskettua sormin. Moniin tällaisiin päiviin liittyy toki myös menoja, jotka ovat vieneet tuota parasta ulkoiluaikaa ja ulkoilu onkin jäänyt siihen että kuljetaan auton ja ulko-oven väliä.

Tuleeko sinne ulos tosiaan lähdettyä helpommin kun on lapsi motivoimassa?
No ei kyllä tule. Ulkoilu on erilaista, mutta enää en usko että ulkoilua tulisi enemmän. Säännöllinen päivärytmi johon mahtuu omat hetket ulkoilulle takaa sen ettei aika samalla tavalla lipsahda käsistä vaan pihalle tulee mentyä ajallaan. Mutta jos yhtään väsyttää, ulkona on loskakakkaa piha täynnä ja lapsikin huonolla tuulella niin motivaatio alkaa itse pahantuulisena pukemaan kiukuttelevaa nyyttiä on aika olematon. Ulos pukeutuminen onkin niitä asioita joiden johdosta saan eniten pienimuotoisia hermoromahduksia ja epätoivon puuskia tuon ipanan kanssa. Syksyn puolella johtui pukemiseen liittyvästä kiukuttelusta ja vastustelusta. Nyt se on vaihtunut ilkikuriseen karkuun juoksemiseen ja pelleilyyn. Päiväunien siirryttyä sisälle ei tule edes korvattua yhteistä ulkoilua sillä että työntelee vaunuja pihassa edestakaisin. Toisaalta kun lapsi nukkui ulkona niin ei ollut päiviä etteikö olisi väkisin tullut edes sitä nukutusulkoilua.

Ilman lasta oli todella helppo lähteä ulos. Pakkasi vaan itselleen sään mukaiset varusteet, otti koiran/koirat mukaan ja lähti tallaamaan tienviertä ja olemaan itsekseen ajatustensa kanssa. Mieli sai askaroida tärkeissä tai mietityttävissä jutuissa samalla kun kroppa teki töitä ja itse sai raitista ilmaa. Minusta oli ihanaa lähteä syksyn kaatosateessa kävelylle. Kun vesi virtasi valtoimenaan sadetakin hupulta, saappaat porskuttivat läpi lätäköiden ja koirat olivat sisään tullessa kuin uitettuja. Mutta ilma on tuolloin niin ihanan raikas ja sitä on helppo hengittää. Tuollaisessa säässä saa myös yleensä ulkoilla rauhassa. Harvemmin on tullut muita ulkoilijoita vastaan. koiratkin ovat siis rauhallisempia. Tällaisia kävelyitä ei tule kyllä lapsen kanssa tehtyä.
Nykyään oikeastaan tulee tehtyä todella vähän kävelyitä lapsen kanssa. Viime viikolla kävin kantorepun kanssa pellolla ja vähän aikaisemmin on lähdetty pari kertaa pulkan kanssa. Mutta ei vaan tule näin talvisäällä lähdettyä. Polkupyörä on varastossa ja vaunutkin laitettiin talteen kun lapsi nukkuu päikkärit sisällä eikä niille ollut pariin kuukauteen mitään käyttöä. Tässä yksi päivä pohdinkin että millä ihmeellä me kuljetaan tuonne kylille kun oli oikeaa asiaa ja tiet oli hiekoitettu niin ettei pulkalla päässyt. Minulla oli niska turkasen kipeä ja lapsi piti topata paksuun haalariin kun tarkoitus oli jäädä pihalle reissun jälkeen niin reppu ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta. Sitten tajusin että onhan meillä rattaat!

Toinen puoli ulkoilussa on nykyään se että lapsen kanssa ulkoilu on ehdottomasti hauskempaa. Sateella on hauska seurata miten lapsi rakastaa kahlata lätäköissä, kerätä vettä ämpäriin ja tehdä mutakakkuja. Lumessa lapsi on mitä mainioin syy lähteä pulkkamäkeen tai rakentaa lumilinnoja ja lumiukkoja. Kyllähän minä näitä viimeisiä asioita tein ilman lastakin, mutta nyt minua ei pidättele mikään. Meillä on pihassa kaksi pientä lumilinnaa liukumäkineen, lumiukko ja lumikoira ovat sulaneet, mutta niitä oli hauska tehdä. Nyt kun lapsi on innostunut tutkimusretkiin pihallakin on metsikössä kuljeskelu saanut ihan uusia piirteitä.
Ennen minusta oli tylsää kun mies ei ole niin innokas ulkoilemaan ja sain aina lähteä yksin tai miehellä oli kiire sisälle kun minä olisin mieluusti touhujen jälkeenkin jäänyt vielä oleskelemaan pihalle vuodenajasta riippumatta. Nyt minulla on kaveri ulkoiluihin. Kaveri joka tekee ulkoiluista hankalampia ja rajoittaa tiettyjä juttuja, mutta joka myös innostaa, inspiroi ja saa nauttimaan ulkoilusta ihan eri tavalla.

Yhteenvetona, en ulkoile juurikaan enempää ja tiettyjä ulkojuttuja ei viitsi edes lähteä yrittämään lapsen kanssa kahdestaan, mutta lapsi tuo ulkoiluun rutiineja ja ihan erilaista sisältöä.

Vettä, räntää ja milloin lunta?

Kotimittari näyttää +1,5C ja vettä tulee. On tullut koko aamun ja oikeastaan jo pari päivää on satanut tauotta.

Vielä yksi sinnikäs orvokki kukkii

Syksy onkin tähän asti ollut ihana ja kuiva. Lapselle joka nyt alkaa olla puolitoista vuotta nämä ovat oikeastaan olleet ensimmäisiä sateita jotka hän saattaa kunnolla muistaa. Alkukesän sateista hänellä ei varmasti ole mitään mielikuvia. On tästä vedestä otettukin ilo irti. Tyttö vietti toissapäivänä pitkän tovin juosten tienvieressä olevaa lätäkkö päästä päähän ja kerran oli siellä naamallaankin. Hän on myös oppinut keräämään rännistä vettä.
Tuota pientä ei ainakaan sade tunnu haittaavan. Lapsen intoa katsellessa sitä jaksaa itsekin paremmin näitä sateisen harmaita päiviä. Ei sillä että oikeasti en sateesta pitäisi. Minähän olin ihan innoissani kun tämä sadekeli alkoi! Luultavasti kuitenkin eniten siksi että lapselle sai pukea saappaat ja sai katsella miten hän ottaa ilon irti. Muutenkin olen aina välillä tykännyt lähteä kävelemään kaatosateeseen. En osaa sanoa mikä siinä on niin hauskaa, mutta joku taika siinäkin on. Kunhan sade ei jatku viikkokausia.
Nyt sadetta on saatu muutama päivä putkeen ja alkaa vähän jo kyllästyttää. Viitaten edelliseen väittämääni, ei kyllä varmasti tulisi lähdettyä kahta-kolmea kertaa päivässä ulos jos ei tuota pientä töttiäistä olisi. Luultavasti kerran päivässä yrittäisin vähän ulkoilla, mutta tuskin sen enempää. Lapsi kuitenkin haluaa ulos ja minäkin haluan nähdä miten lapsi nauttii ulkoilusta. Vaikka on kyllä tunnustettava että en joka kerta todellakaan lähde innosta kihisten tuonne vesisateeseen. Päivän ensimmäinen ulkoilu on aina ihan mukava, mutta kun puolenpäivän aikaan lähden nukuttamaan lasta tai iltapäivällä tämän kanssa pihalle niin vaatteet saattavat olla vielä edellisestä kerrasta vähän kosteat ja ikävät eikä pimeään iltaan olekaan lopulta niin hauska lähteä rämpimään.

Lapsen Hunterit

Lapsella on kyllä varusteet hyvinkin viimisen päälle. Keväällä ostettu Lotta & Kassi kurapuku on toiminut todella hyvin. Pitää vettä ja sadettakin ja vaikka on pari kestaa pesty niin tuntuu edelleen olevan iskussaan. Joskus halvallakin voi siis saada hyvää. Saman merkin kurahanskat ovat olleet nyt näillä sadekeleillä käytössä ja ainakin toistaiseksi vaikuttaa hyvältä. Minulla kun on päiväkodilta kokemuksia kurahanskoista jotka yhden tai kahden käyttökerran jälkeen alkavat vuotaa. Toki tuo pieni ei ihan samalla tavalla niitä vielä kuluta kuin pari vuotta vanhempi.
Ostettiin tytölle myös Hunterin saappaat. Niitä kun vääntelee käsissään niin on niin lötkö että on melkein kuin sukka. ja sehän sopii meille kun olen sitä mieltä että terve jalka ei tarvitse turhaa tukea vaan enemmänkin vapautta kehittää ja ylläpitää lihaksia. Samalla ajatuksella lähdettiin hakemaan talvikenkiä. Ihan yhtä lötköjä ei löydetty, mutta Superfitiltä löytyi koossa 20 hyvät tarralla suljettavat Goretex kengät. Pohja taipuu ja ei ole piilokorkoja. Verrattuna saman merkin kesäkenkiin jotka jouduttiin vähän pakolla ostamaan kun tarve iski niin äkkiä nämä ovat ihanat. Minulla oli oikeastaan aina vähän huono omatunto kun puin ne kesäkengät tytön jalkaan. Korkopohjallinen, ylös kaartuva varvasosa ja kenkä muutenkin tuntuu turhan jäykältä.

Tänään on Hämeenlinnassa jo satanut jotain lumen ja rännän väliltä. Olen kuunnellut koko aamun paikallisradiota ja sieltä tämä tietokin on minulle kantautunut. Meillä tuli hetken aikaa veden seassa valkoisia rättejä, mutta sekin loppui nopeasti. Radiossa lupailtiin kovasti että illan ja yön aikana pitäisi tulla lunta. Olen toiveikas, mutta samalla en uskalla vielä innostua etten pettyisi liikaa.
Huomenna on Laurinmäellä joulunavajaiset. Vuosi takaperin tuli ihanasti lunta juuri tuoksi päiväksi ja tapahtuma oli todella tunnelmallinen. Olisi ihanaa saada nytkin lunta veden sijaan. Paikan 50-vuotis juhlat kun mentiin niin sateisissa merkeissä ja väkeäkään ei sen takia ollut kovin paljon. Pidetään siis peukkuja. meiltä ollaan lähdössä satoi tai paistoi.

Laurinmäen joulunavaus 2014

Lehtisatoa ja 3. väittämä

Sää on viikon sisällä vaihdellut aika huomasti. Viime viikolla oli alkuviikosta oikein ihania ja lämpöisiä syyspäiviä. Haravoin lehtiä pihalla hupparissa ja tuli lämmin. Lehdet olivat mukavan kuivia ja kevyitä haravoida. Sitten tulikin sade ja tuuli ja märkä joka teki lehdet painaviksi ja hiekkaisiksi. Välillä aurinko on näyttäytynyt, mutta enimmäkseen on ollut sellaista normaalia syyssäätä. Nyt lämpötila on siinä +15 asteen korvilla ja tuulee viileästi.

Tässä viimeviikolta alkuviikon kukkaloistoa. Nyt alkavat jo pikkuhiljaa nuupahtaa.

Haavat aloittivat lehtien lennätyksen viikko sitten. haravoin pihan aamupäivällä ja parin tunnin päästä näytti siltä kuin sitä ei olisi haravoitu viikkoon. Ilatapäivällä pihassa sai jo kahlata. Tuota pahinta lehtiaikaa kesti pari-kolme päivää ja nyt se on vähän rauhoittunut. Lehtiä on vielä ja vaahtera, pihlajat ja pajut eivät oikeastaan ole edes alkaneet kunnolla riisuutua. Haravoitavaa siis on vielä.

Tuo lapsi on ihanassa iässä kun haluaa olla mukana kaikessa. Jouduin sahaamaan vanhan haravan varren lyhyemmäksi että se olisi sopivampi tuollaiselle yksivuotiaalle kun muuten varasti minun haravani joka kerta kun vein lehtikuormaa perunamaalle.

KYllä minä tuon pari tuntia sitten haravoin!!!

Syksy on selkeästi taas vetänyt minut vähän laiskempaan suuntaan. Blogin päivitystahti on harventunut, lapsen päiväuniaikaan ei huvittaisi tehdä oikein mitään ja pihatöihin ei riitä motivaatiota. Onneksi lapsi ja koirat ovat hyvänä apuna vetämään minut kuitenkin ulos raittiiseen ilmaan.

Tästä päästäänkin siihen että muistelin jonnekin kirjoittaneeni jotain sen suuntaista että testailisin lapsen vaikutusta uloslähtöintooni. En kuitenkaan löytänyt sitä nyt mistään ja syksynlaiskana en jaksa käydä kaikkia postauksiani läpi, mutta teenpä aiheesta nyt ihan väittämän.

3. väittämä: Lapsen kanssa tulee helpommin lähdettyä ulos.

Tässä on se kompastuskivi että uloslähtö on nyt vähintään tuplasti hankalampaa kun pitää pukea pieni uhmaikäinen myös säähän sopiviin varusteisiin. Silti uskallan väittää että tulen lähtemään ulos huomattavasti useammin ja suuremmalla innolla nyt lapsen kanssa kuin mitä yksin olisin lähtenyt. Uskon lapsen ilon ulkopuuhista olevban minulle tarpeeksi suuri motivaattori. vastapuolena myös se että sisällä lapsi tylsistyy ja alkaa kiukutella jos sen kanssa ei jatkuvasti puuhaile. Ulkona viihtyy omissa hommissaan huomattavasti paremmin. Minulla on myös toisaalta tällä hetkellä vielä suuri into ja halu näyttää lapselle maailmaa. Minä höpsönä jo yli vuosi sitten luettelin vaunuissa rötköttävälle pötkylälle yläpuolella vilahtavien puiden nimiä.

Annan tälle väittämälle aikaa niin paljon että toivon tähän mahtuvan syksyn harmaiden läisäksi myös lumisia päiviä. Eli Tammikuussa puretaan väittämä numero 3 ja katsotaan olenko edelleen samaa mieltä tästä asiasta.

2. väittämän purku

Pari plusastetta. Aamulla satoi lunta. Kylmää, synkkää ja harmaata. Sen kunniaksi lopultakin väittämän purku. Ei se olekaan kuin kuukauden myöhässä siitä mitä lupasin.

2. Väittämä: Ulkoilu ei ole säästä kiinni vaan varusteista

Rakas karvareuhkani talvella 2011
(Muistaakseni jotain -25C kun kuvailtiin)

Ajatuksena hieno ja ihanteellinen. Ja periaatteessa myös ihan paikkansapitävä. Ainakin näin kylmissä oloissa. Ja miksi ei tietty lämpimissäkin. Väljä vaate voi hyvin viilentää oloa. Vaalea vaate blokkaa lämpösäteilyä ulospäin, mutta se tekee sitä myös ihmisen kehon tuottamalle lämmölle. Eli lämpö ei liiku kumpaankaan suuntaan vaatteen läpi. Tumma vaate taas imee lämpöä molemmista suunnista. Eli hyvin väljä tumma vaate on itseasiassa viileämpi kuin vaalea. En kyllä muista mistä tämän väitteen kuulin tai luin, mutta näin olen antanut itselleni kertoa ja kyllä se ihan järkevältä kuulostaa. No joo, sivuraiteille eksyin minä nyt.

Jos on kylmä niin vaatetta voi aina lisätä. Jos tuulee voi hankkia tuulenpitävää ja jos sataa voi hankkia vedenpitävää. Mutta sitten herää se kysymys miten paljon pystyy ja haluaa panostaa. Minulla on aika hyvä talvivaatearsenaali jo ihan päiväkotityön puolesta. Pitää olla lämmintä päällä. Mutta haluaako joku sisätiloissa työskentelevä ihminen joka ei harrasta ulkolajeja välttämättä panostaa satoja euroja ulkoiluvaatteisiin? Veikkaan että ei.

Minä tykkään ulkoilla ja uskon hyvin vakaasti siihen että ulkoilu on hyväksi kaikille ja sisällä nököttäminen laiskistaa. Siitä huolimatta minun on huonolla säällä aika vaikea saada raahattua persukseni pihalle. Tai ei se ehkä ole vaikeaa, mutta se on epämukavaa. On kylmää ja kosteaa ja ikävää ja mar mar mar. Ja tarvitseeko sitä joka säällä haluta ulos? Minä piristyn ja virkistyn ja tuuletun pihalla ja kuten olen moneen kertaan toitottanut, tulee tunkkainen ja nyhjyinen olo jos ei pääse yhtään ulos. Mutta silti joskus on kiva käydä pihalla vaan 15-30 min ja loppupäivä nyhjöttää sisällä. Aina ei vaan viitsi ja jaksa.

Minun ulkovaatearsenaalini heikko kohta on tuuli. Minulla on hyviä toppavaatteita ja kerronpukeutumalla myös syys- ja kevätvarustetta. Ulkoiluun minulta löytyy aina sopivat jalkineet (juhlatilaisuuksiin taas ei millään). Tuulisella säällä minulla on kuitenkin pukeutumisvaikeuksia. Varsinkin jos muuten on lämmintä, mutta tuulee kylmästi. Kun paahdan tuolla vaunujen kanssa menemään niin pitäisi olla kohtuu kevyttä, mutta tuulen pitävää vaatetta. Minulla on nimenomaan sellaista pakkasen ja ulkona seisoskelun tai hangessa möyrimisen kestävää vaatetta, mutta lenkillä ne ovat ihan liian lämpimiä. Korvaläpät pelastavat korvat pahimmalta (silloin kun eivät ole hukassa). Enkä tiedä olisinko juuri nyt valmis hankkimaan uutta talvivaatetta. taloudellisesti en taida, mutta noin muutenkaan. Kun on kaappi täynnä niin tuntuisi hölmöltä ostaa uutta.

Eli lopullinen päätelmä ja testailun tulos on että teoriassa ulkoilu on ihan ääriolosuhteita lukuunottamatta (esim. myrskytuuli tai ukonilma) varustelukysymys, mutta käytännössä aina ei vaan ole kiva olla ulkona.

Tässä vielä muutamia ajatuksia joita olen tässä kulumeiden kuukausien aikana aiheesta kirjoitellut.

13.1.
Heti alkoi tosi hyvin tämän väittämän testaaminen... Heti aamusta tuuli puhalti lunta jokasuuntaan yhtäaikaa. Miesoli aamulla laittanut koirat tarhaan ja siellä ne kurkistelivat varovasti kopista miten myllersi.
Kävin armahtamassa raukat, mutta lasta en uskaltanut viedä pihalle nukkumaan enkä sitten itsekään päässyt pihalle ennen iltaa.

16.1.
 +0,5C. Kerrankin varustus osui nappiin pientä pihapuuhailua ajatellen. Kulahtaneet kevyttoppahousut, jalkaan kuomat (nopeat vetää) ohuiden sukkien päälle. Kaulaan ohut putkihuivi ja päähän pipo. Toppatakin alle vain T-paita.

18.1.
Liukasta. Peilijäällä eivät meinaa nastatkaan pitää, mutta aina voi yrittää astua lumisiin paikkoihin. Tänään hyvä ulkoilu oli varusteista kiinni.

27.1.
Näin kirjoitin tämänpäiväiseen päivitykseeni

Lämpötila on -1C ja aamulla näytti satavan jotain veden tapaista, mutta nyt tulee lunta.
Sellainen sää missä on hyvä tehdä kevyt lompostelukävely jonnekin, mutta mikä tahansa ulkoliikunta saa hien nousemaan pintaan.
Tai no... Vika lienee varusteissa.

9.2.
Jos pipolla ja hupulla voikin suojautua tuulelta niin tarpeeksi kova puhuri vaikeuttaa hengittämistä ja aiheuttaa tukehtumisen tunteen. Ei kiva. Happipullolla ja maskillako pitäisi varustautua? Onko se ihan todella varustelukysymys? Kai se pohjimmiltaan on, mutta tässä menee jo minullakin raja. Kun tuulee tarpeeksi niin ulkona ei ole kivaa vaikka olisi mitä päällä. Sitäpaitsi voi saada jonkun lentävän objektin päähänsä.

Laiskottelupäivästä ulkoilupäiväksi

Nyt hypättiin plussalle, mutta kumma kyllä se ei haittaa yhtään. Johtunee auringosta joka on paistellut koko iltapäivän.

Yöllä oli sen verran tuulista että otettiin taas vettä sankoihin sähkökatkon varalta. Onneksi sellaista ei kuitenkaan tullut. Sama tuuli on jatkunut päivälläkin. Ei ehkä ihan yhtä rajuna, mutta sen verran kovana kuitenkin että aamulla suunnittelin pitäväni mukavan ja laiskan sisäpäivän. Mutta toisinpa kävi. Tulin nimittäin ajatelleeksi että tämä on hyvä tilaisuus pistää taas varustelutaitoja testiin. Ja voin sanoa että tuo tekemäni pipo on oikeasti TOSI hyvä tuulella.

Aamupäivällä kelpasi ihan hyvin vetää toppahousut ja takki kevyiden sisävaatteiden päälle, mutta iltapäivällä jätin sisähousut välistä pois. Vähän liian lämmin oli kuitenkin kun liikkui ja lapsikin oli aika kuumissaan repussa vaikka oli vaan kevyt pumpulipuku.

Aamupäivällä olin kameran kanssa pihassa. Kolailin hiukan lunta ja kuvasin koiria samalla kun tuuli pudotteli painavia lumirämpäleitä puista niskaan. Puiden taakka kevenee, joten hyvä näin.

Tuuli on pöllyttänyt lunta.

Vauhti päällä

Sinne kurvasi

Kohta pitää varoa kun lumet alkaa tulla alas.

Sinne ne menee.
Kotimetsikössä

Laavun katolta on tullu lumet alas.

Lahopuuaidassa elää jokin oranssi sieni.

Hyp

Komposti toimii!

Iltapäivällä aurinko houkutteli meidät uudestaan ulos. Sain kaverilta lainaan Patapum-merkkisen kantorepun jota olen nyt testaillut. Ainakin tämänpäiväisen perusteella tuo on minulle sopivampi kuin Ergo Baby. 25 minuuttia lumikenkäilyä pellolla lapsi kyydissä eikä selkä ole sen kipeämpi kuin ennen lenkkiä.
Koirat otin Flexeihin. En yleensä kannata Flexin käyttöä ollenkaan, mutta pellolla se antaa sopivasti vapautta koirille ja ne kuitenkin ovat minussa kiinni että ovat jotenkin hallinnassa.
Lenkki kyllä väsytti niin minut kuin koiratkin. Kannatti lähteä. Olo on niin hyvä. Kunhan vielä pääsen suihkuun niin kaikki on hyvin.

2. Väittämä: Ulkoilu ei ole säästä kiinni vaan varusteista

Kaunis pakkaspäivä houkutteli aamulenkille. Valitettavasti tuuli vähän torbedoi suunnitelmia ja lenkki jäi välitettavan lyhyeksi. No tuo pienikin pyrähdys silti piristi ja kyllä kannatti lähteä.

Tuulisella säällä on muuten tosi vaikea löytää sopivia vaatteita. Tuntuu että pitäisi olla paljon päällä että tarkenee, mutta jos ilma ei muuten ole mitenkään super kylmä ja lähtee kävelemään vaikka vaan ihan rauhakseen niin kohta hiki virtaa. Silti jos ottaa hupun päästä niin korvat jäätyvät. Hanskat pitää olla kunnolliset joissa sormien välit litisevät kun lapasista tuuli puskee läpi. Paksuommat toppahousut pitää vetää jalkaan kun tuulipuvun housut vaikka tuulta pitävätkin ovat ihan liian kylmät.
Tästä syntyykin seuraava väittämä.

2. Väittämä: Ulkoilu ei ole säästä kiinni vaan varusteista
Vaikka tänään pukeutuminen epäonnistuikin niin olen silti aika vankasti sitä mieltä että tämä väittämä pitää paikkansa. Kesällä se voi olla eri juttu kun saattaa olla liian kuuma vaikka olisi ilkosillaan, mutta talvella vaatteiden määrää ja laatua pystyy säätelemään säähän sopivaksi.
Minulla eitosin ole esimerkiksi huurustuvia silmälaseja tai muita vastaavia ulkoilua tietyssä säässä hankaloittavia juttuja, mutta siksipä olenkin hyvä testaajayksilö. Olisi kyllä ihan jännä kuulla sellaisten ihmisten kokemuksia joilla on vaikka ne silmälasit. Millaisessa säässä niiden kanssa pärjää hyvin ja millaisessa huonosti. Missä lämpötiloissa ne alkavat vetää huuruun tai jäähän ja millaisia kompromisseja niiden kanssa joutuu tekemään.

Tälle väittämälle annan testiaikaa helmikuunloppuun. Siinä ajassa toivottavasti on ehtinyt olla monenmoisia säitä ja olen saanut testata varustelutaitoani eri olosuhteissa.

Kuvat on otettu vuosi sitten Vähikkälästä Kansalanmäeltä. Jos liikkuu siellä päin niin uskallan suositella mäelle nousua. Ei ole hirmuisen korkea, mutta maisemat ovat kyllä hienot. Tuo yhdessä kuvassa näkyvä punainen mökki on tuttujen omistuksessa ja vuokrattavissa. Siellä on hyvä sauna ;)