Näytetään tekstit, joissa on tunniste Oma piha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Oma piha. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Kiitos kesäkuu

Muovinen kasvihuone parvekkeella
Kesäkuu on todella ollut melkein kuin unelmien täyttymys. Juuri tätähän minä tilasin, lämpimiä päiviä ja sadetta öisin ja ehkä parina päivänä viikossa. Helteisiä päiviä on ollut vain pari, mutta oikeasti kylmä ei ole ollut kertaakaan eikä ulkokukkia ole pahemmin tarvinnut kastella. Nyt parin viileämmän päivän jälkeen kaipaan kuitenkin taas aurinkoa ja lämpöä. Tomaatit joille vihdoin sain parvekkeelle kasvihuoneen kaipailevat sitä varmasti myös. No huomiseksi on luvattu lämpimämpää vaikkakin pohjoistuulta, mikä tietysti kylmentää sään tuntua huomattavasti. Pohjoinen tuuli ei kuitenkaan satu meillä parvekkeelle eikä muutenkaan pahasti takapihalle, joten ehkä huomenna vietämme aikaa siellä :) Huomenna tulee myös lettukestivieraita. Pitää tänään vielä iltapuhteeksi ottaa rätti ja käydä pyyhkimässä siitepölyt laavulta sekä viedä sinne kärryllinen puita. Huomenna ei ehdi kaikkea.
Oman pihan villejä ja vähemmän villejä yrttejä vesimeloonin kanssa.

Nukuttiin tytön kanssa viikonloppuna yksi yö teltassa. Tilattiin teltta, koska heinäkuussa on eräs tapahtuma jonka aikana olisi tarkoitus yöpyä telttamajoituksessa. Toki sisälläkin olisi nukkumapaikkoja ja välillä pidän itseäni pähkähulluna kun lähden raskauden viimeisen kolmanneksen aikana nukkumaan telttaan, mutta lintujen laulu, aamujen raikkaus ja ylipäänsä ulkona vietetty yö houkuttelevat liikaa. Fyysisesti voi olla että vointi menee huonommaksi, mutta henkinen puoleni huutaa nyt juuri tällaisia kokemuksia ja aion yrittää. Pakkaan kuitenkin mukaan ihan oikean patjan ja kunnon tyynyn. Teen oloni teltassa mahdollisimman mukavaksi. Toivotaan että tulee poutaisia päiviä että telttakosteita petivaatteita saa kuivatella päiväsaikaan.

Pirja kukki komeasti. Nyt kukinta alkaa olla jo ohi.


Rivitalo koiratarhan aidassa kelpasi sinitiaiselle. On siellä poikasiakin ollut kun hurja piipitys alkaa aina kun avaa tai sulkee tarhan oven. Myös lentoliikenne talomme editse tälle pöntölle on ollut todella vilkasta. Ihan muutaman minuutin välein joku suhahta jompaankumpaan suuntaan.

 Kokeilin päästä mattojen pesussa helpommalla. Liitin suopapullon suoraan autonpesuun tarkoitettuun vaahdottimeen. Hyvin vaahtosi. Tällä sai levitettyä pesuaineen tasaisesti märän maton pintaan ja siinä se sai ripistä ja rapista kunnes enimmät kuplat olivat kadonneet ja sitten vaan painepesurilla pesuaineet pois ja kirkkaat matot kuivumaan.
Harjan kanssa olisi saanut paremman tuloksen ja vielä paremman jos olisi paikka missä mattoja voisi liottaa ennen pesua. Mutta paremman puutteessa tämä sai nyt kelvata. Eikä se lopputulos nyt kovin huono edes ollut ;)

tiistai 30. toukokuuta 2017

Puutarhaostoksilla

Käytettiin viikonlopun lämpö hyödyksi ja käytiin lopulta puutarhaostoksilla ja kylvettiin ja istutettiin sormet mullassa.
Sunnuntaina aamu oli vielä niin kylmä että herneitä kylvettiin keväthaalari päällä, mutta iltapäivästä tarkeni kevyesti hihattomassa ja paljain varpain.
Tyttö sai syntymäpäivälahjaksi herneitä ja retiisiä, jotka kylvettiin viikonloppuna.
Nämä ruukut vaeltavat aina paikasta toiseen. Kaksi samanlaista. Viime kesänä toinen oli parvekkeella ja toinen portinpielessä. Nyt ovat vierekkäin (mutta kaukana toisistaan) nurmikon rajalla.


Orvokkikärry

En taas vaihteeksi muista nimeltä muita kasveja kuin Hopeaputous. Mutta tuossa korkeassa on todella kauniin sävyiset vaaleansiniset kukat (näkyy ylemmässä kuvassa)

Olen pitkään haaveillut pienestä suihkulähteestä tai purosta joka saisi lorista korvan iloksi. Nyt tuli heröteostoksena napattua mukaan suihkulähde sammakolla. Oli niin edullinen etten voinut vastustaa. Tosin aika äkkiä sammakko saikin jäädä pois kun huomasin että on paljon nätimpi ilman. Olisi ehkä kannattanut ostaa pelkkä pumppu.


Tomaatteja ostin aika montaa erilaista. En ole ihan varma tuliko kahta samaa otettua. Ne odottelevat että saadaan parvekkeen muovinen kasvihuone pystyyn. Kasvihuonetta oli kaupassa, mutta sen vaatimaa lavakaulusta ei. Muuten voisin pystyttää kasvihuoneen jo valmiiksi, mutta pelkään että ilman kaulusta tuuli vie sen mennessään.

Kesäkurpitsaa otin vihreitä sekä keltaisi. Kokeillaan kasvavatko ne meidän perunamaassa paremmin kuin perunat. 

torstai 25. toukokuuta 2017

Tulihan se kevät sieltä



Kun lämpimät lopulta saapuivat niin kevät on räjähtänyt ihan käsistä. Jos joku päivä vielä tulisi vähän vettä niin kohta saisi tehdä vihtoja. Ensimmäinen ruohonleikkuu suoritettiin viikko sitten.
Ihan kunnon helteisiä päiviä on ollut vain yksi, ehkä kaksi, mutta päivälämpötilat ovat silti pyörineet viikon verran siinä parinkymmenen asteen tuntumassa.

Minulta loppui nyt pitkä keikkaputki ja kun pikkuhiljaa alan taas laskeutua henkisestikin kotiin niin huomaan että jälleen kerran kevään kaikki kasvatustyöt ovat jääneet hoitamatta. Yhtään tainta en ole laittanut tulemaan ja joudun siis ostamaan valmiina kaiken. Tomaattia, kesäkurpitsaa ja auringonkukkia.
Herneet laitan tänään likoamaan ja kylvetään ne taas parvekelaatikoihin. Lapsi sai syntymäpäivälahjaksi retiisin siemeniä, joten retiisiä on myös tämän kesän kasvatuslistalla. Ja mikäpä sen helpompi kasvatettava :) Muistan itsekin kuinka lapsena kylvin omia retiisejä ja vaikka retiisi on aika kirkerä niin niitä syötiin kun olivat ihan itse kasvatettuja. Laitetaan perinteet kiertoon.

Tällä viikolla laitettiin jo takapihan riipputuoli paikoilleen ja ollaan lapsen kanssa annettu jalkapohjien maistaa auringon lämmittämää hiekkaa. Minulla on multaa kynsien alla ja mieli virkeä. Ihan saa ihmetellä miten lämpötilan nousu onkin saanut minut ihan toisenlaiseen vireeseen. Nautin kun saa kukkapenkin ohi kävellessään kitkeä muutaman vuodenputken ja ollaan levitelty uutta multaa kasveille. Uusia kukkapenkkejä tai kasvimaita ei tänä kesänä perusteta. Yritetään ottaa vähän kevyenpi kesä niiden suhteen. Minulla on tuolla vatsassa ihan oma kasvatusprojekti menossa ja vaikka pystynkin kantamaan vettä kasveille ja periaatteessa saan multasäkitkin liikkumaan ilman suurempia tuskia niin kyllähän se on jo hyvä alkaa ottaa vähän rauhallisemmin.
Nokkoset ovat jo ihan kerättävässä kunnossa.

Tänä keväänä oli tarkoitus panostaa tuohon meidän pieneen metsikköömme ja raivata sitä, mutta työkiireiden ja erilaisten reissujen takia se on jäänyt kokonaan. En ole pariin viikkoon edes käynyt laavulla katsomassa mikä siellä on meininki. Luultavasti alue on kielojen valloittama.
Pihan kielot ovat puskeneet itsensä maasta viikon aikana.

Kesän isoin istutusprojekti olkoon se että siirrettiin pala tuoksuvatusta alapihalta yläpihalle aidan viereen kasvamaan
näköesteeksi tielle ja naapurin pihaan. Ja onhan se kauniskatsella tiellä liikkujillekin.
Meillä kun aidan vierus on tupannut olemaan vähän ankea.

Toivotaan että puska viihtyy tuossakin vaikka on vähän
varjoisampi paikka (vaikka ei kuvasta uskoisi).



Sinililjojen kukinta alkaa olla loppusuoralla.

Pirjassa on jo hyvän kokoiset nuput.


sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Ensimmäinen lämmin päivä


Eilen kerättiin salaattiaineksia pihalta. Horsmaa, ruohosipulia ja voikukanlehtiä.
Vielä viime viikolla kuljin koko viikon töissä toppatakissa. Ei olisi voinut kuvitellakaan menevänsä ilman. Viikonloppu toi kuitenkin taas pienen lupauksen siitä että ehkä se kesä jossain vaiheessa todella tulee. Viereinen pelto kynnettiin viikolla ja nyt viikonloppuna traktori on ajellut edestakaisin pellolla erilaisten koneiden kanssa. Kiire taitaa olla toukotöilläkin.
Oli kiva ulkoilla ilman takkia ja ulkohousuja.
Tänään mittari näytti korkeimmillaan melkein +19C. Vielä ei ihan T-paidassa uskaltanut liikkua kun tuulessa oli edelleen aavistus keväistä viileyttä, mutta kylmä se ei silti missään tapauksessa ollut.
Ollaan oltu melkein koko päivä ulkona. Puunattu autoa oikein perusteellisesti, siivottu vähän terassia siihen kuntoon että saatiin syödä vuoden ensimmäinen piha-ateria ja päälle nimipäivä-synttäri-äitienpäiväkakkua. Saunan jälkeen istuin hetken pihakeinussa kuuntelemassa lintujen laulua, rastaiden kaivelua lehtikasoissa ja valitettavasti myös autojen huminaa. Huminasta huolimatta oli ihana istua siinä ihan rauhassa kun oli päivän touhunnut. Se oli rauhallinen hetki.



lauantai 29. huhtikuuta 2017

Takatalvi

Eilen oli vielä suht kaunista ja keväistä. Suunnittelin lapsen hiekkalaatikkoa ja nautin auringon lämmittäessä selkää vaikka lämpöasteita ei niin huimasti ollutkaan.
Tänään sitten kaivettiinkin hiekkalaatikon alustaa lumituiskussa. Pakko myöntää että olen tänään käynyt sään kanssa jo vähän epätoivoisissa tunnelmissa. Mutta eihän sille mitään mahda mitä taivaalta tulee tai on tulematta. Voi kun nämä lumisateet olisi saatu juuri ennen joulua.

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Vähän vihreää

Viimeksi yllätyin keväästä ja lämmöstä. Sen jälkeen kevät onkin näöyttänyt taas todelliset karvansa. On ollut kylmää pohjoista tuulta, on tullut lumipyryjä ja kaatosadetta. Silti tuntuu että kevät etenee. Nyt kun katsoo ulos ikkunasta niin näyttää harmaalta ja synkältä. Kaikkea muuta kuin houkuttelevalta. Silti tiedän että siellä tuoksuu kevät. Ollaan kannettu kalusteita ja tavaroita talviteloilta kesäpaikoilleen. Lumikolat ja lapiot vielä nojailevat terassin pieleen, mutta kohta nekin saavat siirtyä varaston puolelle.
Rairuoho kasvaa ikkunalla ja toin tänään koivun ja mustaherukan oksia sisälle maljakkoon, että saadaan pieni pala kevättä sisällekin.
Kohta askarrellaan tytön kanssa virpomaoksia ja pitäisi suunnitella vähän metsänsiivoustalkoitakin.
Meillä on muodostunut viime vuosina tavaksi panostaa jokatoinen vuosi pihaan ja jokatoinen vuosi metsikköön. Nyt on metsikön vuoro vaikka pihaakin varten on suunnitelmia.
Kyllä se kevät ja kesä sieltä keikuttelee. Olen harvinaisen toiveikkaalla mielellä tänä keväänä.
Viimeisiä jäitä.
Kesäportti jo paikoillaan.

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Yllättävä kevät

Tänä vuonna kevät yllätti. Jotenkin talvikin oli vähän keväinen, mutta kun tuli lämmintä niin sitten tuli kerralla. Aurinko alkoi paistaa niin että olohuone on isojen ikkunoiden takia melkein tukalan kuuma, lumet ja jäät ovat hävinneet aika vauhdilla tässä viikon aikana meillä on pyykit pihalla kuivumassa. Lintulaudalle on ilmestynyt joukko mustarastaita.
Yöllä tuli kyllä lunta joka kasteli pyykit märemmiksi kuin koneesta otettaessa (ripustettiin eilen), mutta nyt uusi lumi on jo melkein sulanut, orava kantaa isoja pörrötukkoja pesämateriaaliksi, joutsenet parveilevat pellolla ja niiden toitotus on jo osa arkea. Katse on kukkapenkeissä ja kesän laitossa (kuten kirjoitinkin) ja parvekettakin voisi alkaa jo kohta valmistella tulevaa uutta vuodenaikaa varten.
Se mikä herätti minut tänään tähän nopeaan kevääseen oli kun tajusin että viikko sitten pohdin vielä että riittääköhän linnunsiemensäkki tämän ruokintakauden loppuun ja tänään heräsin ajattelemaan että täytänköhän lintulautaa enää vai antaisinko lintujen jo kaivella maahan heittämistään siemenistä (niistä joita en ole vielä siivonnut) sen mitä tässä vaiheessa tarvitsevat.

Tulevaksi yöksi on luvattu -6-8C ja huomiseksi vähän sääpalvelusta riippuen joko lunta tai räntää, mutta samalla huomennakin mittari nousisi plussalle ja aurinkokin kurkistelisi. Kyllä se vaan on uskottava että oikea talvi taitaa olla jo takana. Aika pakata sukset ja luistimet talvivarastoon ja alkaa pohtia kevätvaatteiden kaivamista kaappien perältä.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Kevättunnelmissa

Kohta on jo takana hyvin keväinen viikonloppu. Eilen kuopsuttelin takapihalla talon seinustalla olevan kivikkokukkapenkin kuolleista varsista ja pahimmasta roskasta, askartelin varpusille paritalon (katsotaan kelpaako se kenellekään) ja muutenkin ulkoiltiin pariinkin otteeseen ihan kunnolla. Iltapäivällä keittiön mittari varjon puolella näytti +5C. Oli ihana istahtaa takaterassille aurinkoon ja seurailla kun tyttö puuhasteli jääpalojen kanssa.
Tänään tuuli pöllytti menneen kesän lehtiä hangella, maa tuoksui ja aurinkokin tervehti meitä vaikka nyt vetäytyikin pilvien taakse.

Yle luonto muistutteli että nyt alkaa olla ihan viimiset hetket puhdistaa linnunpöntöt, sillä tiaiset ovat jo soitimella. Kova liikenne on meilläkin käynyt ainakin etupihan tintinpöntössä. Ensin kävi sinitiainen kurkkimassa ja talitintti odotti jo jonossa vuoroaan.
Lisäksi olen aika varma että kuulin joutsenten huutoja ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Yhtään yksilöä ei kuitenkaan tullut näytille.

 Kevätsuunnitelmissa on että saisin parvekkeelle kevyen kasvihuoneen tomaateille. Tuntuu että ne ovat alkaneet kunnolla kypsyä vasta kun olen saanut ne syksyllä sisälle, joten ehkä paikka on aurinkoisuudestaan huolimatta liian tuulinen. Lisäksi lapselle pitäisi tehdä uusi hiekkalaatikko kun nykyinen jää ikävästi keinun alle jos ottaa kovemmat vauhdit.
Isoja kasvihankintoja en ajatellut tänä kesänä tehdä. Ihan petus kesäkukat. Krookuksia kyllä haluaisin edelleen saada, mutta tuntuu että ehkä myyrät tekevät työnsä kun täällä ei tunnu missään krookus kasvavan.

Kuvat viimeviikonlopulta

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Talvi takana, kevät edessä


Kaunis kevätpäivä. Nythän voi jo sanoa niin kun on ensimmäinen kevätkuukausi alullaan. Lämpötila liikkuu nollan tienoilla, tintit laulavat, aurinko kurkkaa aina välillä harmaiden pilvien välistä ja märkä maa tuoksuu.

Se mitä olen harmitellut menneinä päivinä on se että tänä talvena oli aina vähän tilaisuuksia tehdä hyviä lumirakennelmia jotka olisivat kestäneet. Jos tuli nuoska niin se veti usei9n ihan vesikelille ja sulatti rakennelmat muutamassa päivässä. Tehtiin tytön kanssa kissa ja auto ja seuraavana päivänä kissa oli vain pieni lumikumpu ja autokin oli muuttunut varsin mtalaksi urheilumalliksi. Tällä viikolla korjailtiin vähän autoa, mutta eikös se ollut aika turhaa kun seuraavana päivänä satoi vettä. No olihan se rakentaminen hauskaa.
Korjattu auto
Toinen mitä olen pohtinut on yksi kevään tunnelmantuoja. Muistan lapsuudesta miten upeaa oli kun koko talven oli kävellyt lumisella pinnalla ja ensimmäinen sulaläiskä tuli esiin. Siihen piti mennä seisomaan ja tunnelmoimaan miten erilaiselta tuntui seisoa kovalla hiekkapohjalla verrattuna lumeen (joka sekin voi toki olla kovaa). En osaa selittää tätä eroa, mutta muistan että se oli suuri ja nostatti tunnelmaa melkein samoin kuin ensilumi. Nykyään harvemmin on useamman kuukauden lumisia jaksoja joiden jälkeen voisi tällaisesta pienestä asiasta iloita.

Tämä talvi oli mikä oli ja vaikka liukasta on riittänyt ja mäkeä ei ehditty laskea kuin muutama hassu kerta niin ei tämä missään tapauksessa ole ollut huonoimmasta päästä. Lumikengät ovat kyllä keränneet pölyä kun sopivan syviä hankia ei ole tullut että niissä olisi ollut mitään järkeä, mutta luistelemaan olen päässyt enemmän kuin vuosiin ja hiihtämäänkin kerran. Tyttö on saanut rakennella lumesta, kokea myös sukset ja luistimet sekä vähän laskea mäkeäkin. Onhan tässä ollut talvipuuhaa.

Nyt käännän katseen kevääseen ja jään osottamaan mitä se tuo tullessaan. Suunnittelin jo tomaateille kevyttä kasvihuonetta parvekkeelle että sato olisi parempi kuin menneinä vuosina ja kun perunamaassa on nyt kahtena vuonna ollut perunat niin voisi pitää välivuoden ja laittaa siihen vaikka kesäkurpitsaa (varsinkin kun viime kesänä monen perunan sisälle oli kaivautunut etana). Olisi kiva tehdä kimalaisille pesäkoloja kukkaruukuista tai vaikka puusta, kukkapenkistä pitää kaivaa kuollut köynnösruusu pois (talvi 2015-2016 vei sen) ja katsoa mitä tilalle laittaisi.

Kesä tulee olemaan erilainen siinäkin mielessä että ensi kesänä meillä on vain yksi koira. Eddie, vanhaherra joka ei oikein osaa asettua ja rauhoittua lapsiperheen keskellä muuttaa toivottavasti muutaman viikon päästä etelänaapuriin Narvaan, missä se saa viettää eläkepäivänsä yhden miehen koirana. Matkustaminen käy helpommaksi yhden koiran kanssa ja voikin olla että tulee reissattua enemmän mökeillä ja ehkä tämä sopuisampi tapaus pärjäisi jopa mukana Kymenlaakson reissuilla. Uskon että muutenkin koko perheen stressitaso laskee. Vaikka luopuminen onkin haikeaa ja Eddieä tullaan ikävöimään hurjasti niin silti odotan jopa hiukan innoissani vain yhden koiran tuomia mahdollisuuksia. Toinen koira pääsee paremmin mukaan perheen juttuihin ja sille ehditään ja pystytään antamaan sen kaipaamaa ja tarvitsemaa huomiota enemmän.

maanantai 13. helmikuuta 2017

Talviulkoilua

Olipas ihana päivä. +4C ja aurinko paistoi. Töiden puitteissa minut heivattiin suksille ensimmäistä kertaa vuosiin ja ihan yllätyin miten kiva on mennä rauhallista tahtia lasten perässä, kuunnella kun talitintti sanoo ti ti tyy ti tyy ti tyy ja haistella sulavasta lumesta kostean ilman keväistä tuoksua (HELMIKUUSSA!). Voisin melkein uskaltaa sanoa että ala-asteen liikuntatunneilta saatu hiihtoinho alkaa ehkä pikkuhiljaa todella rapista pois ja alan ymmärtää tuon lajin viehätyksen.

Viikko sitten oli ihan toisenlainen keli. Pakkasta oli parikymmentä astetta ja kun viikolla oli kaksi vapaapäivää niin toisena niistä päätin lähteä kamera kaulassa koluamaan omaa tonttia lapsen kanssa. Kummasti tämäkin talvi vaan on hurahtanut töitä tehdessä enkä ole ehtinyt ihastelemaan kaunista vuodenaikaa vaikka joka päivä ulkoilen töissäkin.




torstai 26. tammikuuta 2017

Pihabongaus 2017

Pihabongaus on nyt tulevana viikonloppuna. Kaikki vaan mukaan. Tuolta löytyy lisätietoja.

Jääteidetta 2017

Tein vuosi sitten ilmapalloilla ja karamellivärillä jäätaidetta. Lopputulos oli niin kiva että pääti yrittää uudestaan tänä vuonna. Lopputulos ei kuitenkaan ihan vastannut odotuksia. Ehkä ei ollut tarpeeksi kylmä ja jäätyminen tapahtui liian hitaasti tai ehkä käytin liian lämmintä vettä. Lisäksi osa hapertuneista pallooista räjähteli käsiin niin että tyttö nauraaräkätti kippurassa vieressä kun kuivailin vessasta sinistä vettä.
Jotain sentään saatiin meille iloksi. Ei aina tarvitse onnistua niin täydellisesti. Osa palloista halkesi jo jäätymisvaiheessa ja osa oli ihan sameita. Tein myös tölkkeihin jäätiiliä joihin jäädytin kasveja sisälle. Tänä vuonna määrä korvaa laadun.