Joulunavaus 2015

 Kun lumi on sulanut pois, mutta joulu silti kovaa vauhtia lähestyy niin käännetään hetkeksi katse menneeseen. Pari viikkoa sitten oli taas rakastamallani Laurinmäellä joulunavajaiset. Kuin tilauksesta juuri tuolle päivälle saatiin ensilumi. Vaikka se kävijöiden jaloissa tallaantuikin nopeasti sohjoksi niin kyllä se silti oli yksi tärkeä tunnelman luoja.

 Tänä vuonna mukaan oli saatu Pikkukakkosesta tuttu Katti Matikainen. Ja sehän veti väkeä. Kun yritimme löytää parkkipaikkaa niin meinasi jo usko loppua. Janakkalan kunnan Facebookista poimin juuri tiedon että tänä vuonna kävijöitä olisi ollut peräti tuhannen tietämissä. Minä esittäisinkin nyt pienen palautteen/toiveen että jos Laurinmäen tilaisuuksiin saadaan joskus uudestaankin tunnettuja esiintyjiä tai muita Matikaisen veroisia vetonauloja niin pyrittäisiin järjestämään myös vähän pysäköinninohjausta. Ensinnäkin siksi että tulee turhaa liikennettä ja pyörimistä kun väki ajelee ympyrää täydellä parkkipaikalla paikkaa etsimässä ja toisekseen siksi että ihmiset eivät tunnu osaavan parkkeerata mukavan tiiviisti. Tänäkin vuonna sain päästää pari rumaa sanaa kun autoja oli jätetty sen verran harvakseltaan että varmasti ovi aukeaa ihan tappiinsa, mutta millään ilveellä siihen väliin ei omaa autoaan saa sopimaan. Eli jos ajatellaan että olisi ollut ruudut niin auto olisi vienyt kaksi ruutua. Jos saisi jonku siihen sisäänajoon näyttämään onko parkkipaikalla tilaa ja pari ihmistä opastamaan että autot ajettaisiin tilaa säästäen. Näin parkkipaikelle saadaan aika monta pysäköintipaikkaa lisää.
No se siitä saarnasta. Muutoin tapahtuma oli todella ihana, tunnelmallinen ja kaunis.

 Myyntikojuja oli pitkät rivit (pikkupaikkakunnan mittapuulla) ja vaikka ihan hirmuisesti ei tullut rahaa tuhlattua niin jo pelkästään tavaroiden katselu ja kiertely on mukavaa kun ympäristö on laitettu kauniiksi.

Lettuja ja makkaroita

Väkeä tosiaan oli kuin pipoa ja Katti oli todella suosittu. Kun hän nousi torpan kuistille niin väki kerääntyi tiiviiksi mereksi ympärille. Itse totesimme että ei ole meidän tiitiäisellä vielä niin suurta hinkua että pitäisi lähteä eturiviin tunkemaan. Käytimme siis tilaisuuden hyväksi ja kiertelimme myyntipöytiä.

Joulukalenteri ja vähän joululahjoihin täydennystä tuli tuolta hankittua. Osallistuimme myös onnenpyörään, mutta meitä ei oikein onni suosinut. Vaikka jokainen pyöräytys voitti niin meille sattui saunatuoksu. Vahvoille tuoksuille yliherkkänä minä en hyödy moisesta. Aina ei voi voittaa ja tuollaiset pelit ovat joka tapauksessa hauskoja. Nyt ei vaan käynyt tuuri. Tuoksu löytää tiensä erään tuoksuista pitävän sukulaisen pakettiin ja toivottavasti pääsee sitä kautta kuitenkin hyötykäyttöön :)

 Minä en keksi parempaa paikkaa viettää joulumarkkinoita kuin vanhojen historiallisten rakennusten keskellä. Tukholman Skanssen tai meidän pieni Laurinmäki. Molemmat yhtä ihania ja tunnelmallisia paikkoja joissa voisi vaan pyöriä katselemassa ympärilleen ja nauttimassa tunnelmasta.

Janakkalan ilveskin oli paikalla

Katin esiinnyttä hän jäi vielä pihaan jututtamaan lapsia ja meidän ujostuskin uskalsi hymyillä ja virnistellä Katille kun tämä tuli juttelemaan. Katti Matikainen on kyllä minusta ihan Ransukoiran tai Neposen veroinen hahmo. Hyvin luotu ja toteutettu.

 Tonttupolku oli vielä vähän liian hankala juttu meidän pienelle, mutta mitä pääsin kurkistelemaan niin se sisälti ainakin erilaisia käsityöpajoja. Esimerkiksi perunatonttu-pajan.

 Kerrankin maltoimme viipyä hämärään asti ja se kannatti. Väki alkoi jo harveta, kynttilät loistivat kauniisti ja lettujonokin oli sen verran lyhyt että päätettiin popsia vielä yhden letut ennen kotiutumista.

Laurinmäeltä oli kaunis talvinen maisema kirkolle.

Ulkoroihut johdattivat väsyneet vieraat kohti kotia.