tiistai 24. toukokuuta 2016

Lämmintä

+24C ja melko tyyntä. Pieni lempeä tuulenvire on käynyt ja vähän vilvoittanut oloa. Eilen oli oikein painostava ja kostea sää.
Minä olen onnistunut saamaan käänteiset bandakasvot kun en pysty olemaan ilman aurikolaseja enkä ole vielä älynnyt kaivaa aurinkorasvaakaan esille. Mutta ensimmäisey rusketusraidat ovat toki iloinen juttu. Ainakin minusta. Inhoan auringonottamista, mutta jos siinä muun touhun sivussa onnistuu saamaan vähän väriä kalpeaan pintaansa niin on se kiva. Ja jos noita risketusraitoja ei olisi niin mistän sen värinvaihdoksen huomaisi?
22.5.
Nyt täytyy jo ihan pahoitella pitkää blogihiljaisuutta. Selkeästi huomaa miten työt vie aikaa ja voimavaroja. Olen ollut toukokuun töissä ja tuntuu että illat vaan vilahtavat ohi. Kevään räjähtäminen täyteen vauhtiinsakin jäi jotenkin tajuamatta. vaikka joka päivä ulkoillaan töissä niin kotona ei ollut alkukuusta oikein aikaa ja jaksamista kierrellä pihaa.

 Kamerakin on ollut paljon levossa, mutta on kuitenkin muutama kuva tullut napattua. Harmillisen vähän mistään mistä todella näkisi miten kauniiksi maisema on muuttunut.
Pihaa reunustaa suojaava ja turvallisen tuntuinen lehtiverho, metsä on pusikoitunut ja jalkapohjat ovat saaneet kestoharmauden paljainjaloin tepastelusta.
Kengistä luopuminen on yksi niistä asioista joita eniten kaipaan talviaikaan. Minä olen sellainen että tuntuu että heti jos varpaat saavat vähänkin kylmää iskee kurkkukipu. Silti on kesän suurimpia iloja saada tuntea pihan karkea hiekka, auringon lämpö, hiekkalaatikon hieno ja viileä hiekka sekä kutittava sammal-/ruohomatto jalkojen alla. Jalkapohjat niin kiittävät tästä vuodenajasta.

 Omenapuu on eilen avannut kukkansa,, löysin pihasta tuomen, kirsikka kukkii ensimmäistä kertaa ikinä ja sammalleimu, sekä köynnösruusu ovat kuolleet talven aikana. Kukkapenkissä ei ole viläkään tukia enkä ole tehnyt tytön nukkekotia, mutta keinu saatiin lopulta pystyyn. Tyttö sai kaksivuotislahjaksi autonrenkaan josta väkerrettiin keinu pihalle vanhaan pyykkitelineeseen jonka korkeudesta päätellen talon entiset asukkaat olisivat voineet olla kirahveja (eivät olleet ainakaan kaupantokotilaisuudessa tavallisia ihmisiä kummempia).

Männyn siitepölyä on ilmassa nyt ihan hurjasti. Auto pölyttyy yön aikana ihan mahdottomasti ja nyt ei viitsi oikein viedä pyykkejäkään ulos. Mutta se nyt kuuluu tähän vuodenaikaan eikä muuten minua niin kovasti haittaa, mutta siitepölyä on vaan kenkku siivota pinnoilta. Kun en tietenkään voi pitää ovia näin kauniilla säällä kiinni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti