Ajatuksia metsikön suhteen

Olin sitten unohtanut tyhjentää sademittarin. No ei suuri vahinko, mutta en voi antaa teille mitään järkeviä lukuja asiasta. Sen verran osaan sanoa että kolmen päivän aikana vettä on tullut yli mitta-asteikon (40ml), mutta kuvan mukainen mittari ei vielä ollut ääriään myöten täynnä.

Yöllä ja aamulla satoi suorastaan kaatamalla, mutta iltapäivää kohden sade hellitti ja oli jopa hetkiä kun vettä satoi ainoastaan puidenoksilta. Siksi ajoitimmekin ulkoilut tänään iltapäivään, perinteisen aamupäivän sijasta.

Kävin merkkaamassa kotimetsikkömme puista ne jotka toivoisin kaadettavaksi. Mitään aikataulua meillä ei noiden puiden kaatamiselle ole, mutta se olisi viimeinen operaatio tässä metsän "putsaamisessa". Toki aina siellä on hoitamista, mutta tuon jälkeen voisi tavallaan aloittaa puhtaalta pöydältä kun edellisen asukkaan "sotkut" on saatu siivottua. Metsä oli siis päästetty kasvamaan liian tiheään monien vuosien ajan. Puut ovat ohuita ja huiman korkeita kun ne kilpaa yrittävät kurkottaa valoon. Lisäksi metsänpohja kasvoi täynnänsä villiintynyttä mustaherukkaa. Ilmeisesti rastaiden kantamista siemenistä levinnyttä. Olemme useamman vuoden ajan pikkuhiljaa raivanneet metsää. Kaataneet vähän puita, kiskoneet herukoita juurineen ylös ja kantaneet risuja ja roskaa metsästä pois. Nyt metsänpohjan ovat sitten vallanneet vatut. Niiden kanssa taistelu on toki melko turhaa, mutta yritys olisi pitää ne edes jonkinlaisessa kurissa. On kuitenkin onni että satun pitämään villivadelmista (niitä nämä selvästi ovat). Niin ja nyt siis olisi tämä viiminen raivaus vielä edessä ennen kuin päästään enemmänkin ylläpidollisiin hoitotoimiin.

Minulla ei ole varsinaisesti metsänhoidosta mitään käsitystä, mutta olemme kaataneet ja kaadettavaksi on valittu puita jotka kurottavat kohti pilviä, mutta ovat varreltaa todella ohkaisia. Eli maallikon silmiin ainakin liian tiheässä kasvaneita. Muutamat on valittu kaadettavaksi lähinnä siksi että ovat ihan toisen puun vieressä ja tahdoin antaa toiselle enemmän valoa. Muutamien kohdalla valinta siitä kuka lähtee ja kuka jää oli hiukan hankala. Näitä ohkaisia ei nyt montaa jää, mutta ajattelin niin että jos/kun tuo suurempi puusto jossain vaiheessa saa ikää ja ehkä alkaa kuolla pystyyn tai kaatuu pois niin siihen mennessä tuolta metsänpohjasta ja kannoista on jo pistänyt esiin ihan tuoreita puita jotka on valittu jätettäväksi korvaamaan vanhoja ja valinta on tehty niin että toivottavasti nuo puut saavat paremmin valoa ja kasvavat tukevammiksi.

Olen jättänyt säästettäväksi pari kuolluttakin puuta. Vaikka meillä on lahopuuaitaa niin minusta on ihan hauska tarjota linnuille ja ötököille erilaisia pesäpaikkoja. Tuo ei kuitenkaan ole mitään talousmetsää, vaan pikemminkin oma pieni puistikko ja leikkimetsä.