Pakkashaaveita kun oma piha sulaa

Korpit Mallinkaisten järvellä

Lämpimähkö ja todella liukas viikonloppu takana. Vettä ei onneksi ole tullut, mutta plussaa on ollut ja luntakin vähän satanut. Ajokeli oli eilen suorastaan jännittävä. Mäkisiä ja mutkaisia teitä kohti Mallinkaisen järveä. Mutta päästiinpäs perille ja vielä takaisinkin!
Lumi on alkanut uhkaavasti huveta ja puiden alla on paljon paljaita kohtia. Vaikka yöllä jäinen piha olisin saanut märän ja tahmean lumopeitteen joka helpotti pihassa liikkumista niin ei tuo sohjoinen lumi onnistunut peittämään pälvipaikkoja.

Minulla on aina pieni kaipuu itään. Siellä ovat juuret. Kymenlaaksossa ja Savossa. Olen seuraillut Jalkaisin -blogia ja tänään sinne oli ilmestynyt teksti joka taas sytytti kaipuun päästä käymään tuolla ja tutustumaan paremmin siihen osaan maata missä suvun juuret ovat. Siinä oltiin kauniina pakkaspäivänä kävelyllä Puijon maisemissa. Sinne minäkin tahtoisin.