Aamulla -4C. Nyt enää -2,5C. Huomiseksi luvattu plussaa.
Arki on taas täällä. Mies töissä ja minä tytön ja koirien kanssa kotona. Päästiin pitkästä aikaa myös ihan tavallisesti aamupäiväkävelylle. Jotenkin se vaan on jäänyt kun mies oli lomalla. kai meillä oli olevinaan liikaa muuta puuhaa...
Kun aloin pukea ulkovaatetta oli vielä pilvipuotaa. kun vein linnuille siemeniä pihan toiselle laidalle niin alkoi sadella vähän lunta ja kun pääsin muutamankymmenen metrin päähän kotipihasta niin lunta tuli jo ihan kunnolla. Peltoaukeilla lumi tuli vaakasuoraan. Sitä löysi itsensä taas miettimästä miksi sitä pitää talvesta niin paljon.
No tässä vastaus. Minä pidän talvesta niin paljon koska luminen maailma on vaan jotain niiiiin kaunista. Kesällä ei koskaan ole niin kirkas ja kuulas sää kuin pakkaspäivinä eikä kesällä voi huoletta kontata pitkin pihaa ilman että housuista on polvet puhki tai ruohotahroilla (miksi aikuinen ihminen konttaisi pitkin pihaa? No minä konttaan vaan siitä yksinkertaisesta syystä että niin voi tehdä ja se on hauskaa). Nuoskasäällä voi tehdä jos ja vaikka minkämoisia lumilinnoja ja ukkoja. Leikkivälineitä voi rakentaa ihan itse. Koirat ovat talvella jotenkin onnellisempia ja riehakkaampia.
Vaatetuskin on kaikessa monimutkaisuudessaan huomattavasti muunneltavampi kuin kesällä. Jos on kuuma niin on kuuma vaikka olisi ilkosillaan. Jos taas on kylmä niin lisää kerroksia, villaa ja toppaa vaan päälle. Tosin kaikilla ei varmaan löydy yhtä kattavaa erisäiden vaatevalikoimaa kuin päiväkotityöntekijältä, mutta se millaisiin vaatteisiin haluaa satsata on silti ihan oma valinta. Toki vaatteet ovat kalliita, mutta käytettynäkin löytää ihan hyvää tavaraa.
Enkä minä kesääkään inhoa. Kunhan päästään vielä muutama kuukausi eteenpäin niin intoilen jo alkavasta keväästä ja tulevasta kesästä ja syksyn tullen taas syksyn jutuista. Oikeastaan kaikki vuodenajat ovat omalla tavallaan mukavia ja omalla tavallaan ikäviä. Pitkään ja märkää marraskuuta inhoan, mutta jos tulee lunta niin sekin helpottaa. Oikein loskaisen märkä kevät voi olla vielä kurjempi kuin marraskuun pimeys. Loppusyksy ja alkukevät ovat ehdottomasti ne kurjimmat.
Valokuvattomuus jatkuu. Mies ei ole jaksanut ja muistanut katsoa sitä kuvanmuokkausjuttua kuntoon. Tai en minä tiedä tietääkö se edes miten sen saisi korjattua.
Kävin kuitenkin tässä pakkasilla kuvaamassa kuuta. Ihan kokeeksi vaan, mutta ai että tuli nättejä kuvia. Pitää laitella niitä joskus myöhemmin tänne näytille.
Ps. Postilaatikko on jäätynyt kiinni...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti