maanantai 1. joulukuuta 2014

Joulukuu ja blogi starttaavat

Tästä se lähtee. Ihan oikean sisällön tuottaminen blogiini.

-4c ja kaunis, vaikkakin vähän harmaa pilvipoutainen päivä. Kevyt mutta raaka tuuli puhalteli jostain suunnilleen lounaan suunnalta. Foreca näyttää lupaavan samanlaista koko päiväksi. Vain tuuli vähän voimistuu.

Lehti jäätynyt kiven pintaan.
 Vaikka tällainen pikkupakkanen on minusta juuri tähän vuodenaikaan paras mahdollinen ulkoilusää niin tänään lenkki lähti käyntiin vähän väärällä jalalla.
Pakkailin lapsen vaunuihin ja itseni lähtökuntoon ja komensin koirat tarhaan. Ajattelin lähteä tänään ilman niitä, sillä silloin ei haittaa vaikka pysähtelisin kuvaamaan ja saisin keskittyä oikeasti pohtimaan sitä mikä sai minut juuri tänään liikkeelle.
Ja katinkarvat. Koiratarhan lukko oli jäätynyt eikä sitä saanut hievahtamaankaan voimalla eikä tahdolla. Edes öljyäminen ei auttanut. Päädyin siis pakkaamaan koko konkkaronkan mukaani ja lähdettiin tallustamaan näitä jokapäiväisiä pellonvieriä.
Pippin ja Eddie
Tiedän asuvani oikeasti kauniissa paikassa ja voin ylpeänä ja rehellisesti sanoa että kyllä muistan sen ihailtavan usein, mutta keskittyminen kahden koiran ja vaunujen kanssa kävelyyn vie ihan liikaa huomiota. Eikä poikkeus ollut tämäkään päivä. Näin jälkikäteen ajatellen olisi ehkä kannattanut jäädä vaan kotipihaan, mutta tehty mikä tehty.

Kuvattavaa olisi ollut vaikka kuinka paljon, mutta jotenkin jopa tuo kännykkäkamera oli minua vastaan. En saanut yhtään onnistunutta otosta. Milloin tarkennus oli ihan väärä ja milloin kuvasta tuli tärähtänyt vaikka tein mitä. Monessa kohtaa jätin myös kokonaan yrittämättä kun tiesin että tuolla kameralla siitä ei kuitenkaan tule mitään.
Hieman häpeillen ja anteeksipyydellen tuon kuitenkin löytöni julkisuuteen. Koittakaa kuvitella miten kauniilta nuo kohteet olisivat näyttäneet jos olisi ollut kunnon kamera ja kaksi jaloissa pyörivää karvakasaa eivät olisi jatkuvasti häirinneet.

Yritin kovasti tarkentaa tuohon
kasviin, mutta kamera oli
toista mieltä.
Ehkä keskityin nyt ihan liikaa noihin kuviin ja unohdin sen itse asian, eli ulkoilusta nauttimisen. Onneksi huomenna on päivä uusi ja näin äitiyslomalaisena voin hyvin kokeilla jo illalla uudestaan.
Kaunista harmautta





Sumeita lumimarjoja.

Oja oli jäässä
Pakkanen taikoi lätäköstä taidetta.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti